Ruotsissa Mälardalenin yliopistossa on aloitettu mielenkiintoinen tutkimushanke, jossa selvitetään, miten toimistotilat voisivat tukea työntekijöiden terveyttä.
Nelivuotinen tutkimushanke on nimeltään Koncept för framtidens hållbara kontor eli tulevaisuuden kestävät toimistokonseptit.
Noin 30 miljoonan kruunun rahoituksen saaneessa hankkeessa selvitetään muun muassa ulkoilmatyötilojen sekä sisätiloissa olevien luontoelementtien vaikutusta työntekijöihin terveyteen ja työhyvinvointiin.
Hankkeessa on mukana kahdeksan yrityskumppania, joista suomalaisittain mielenkiintoisimmat ovat NCC Property Development ja Castellum sekä suomalainen älyviherseiniä tarjoava Naava.
–Etenkään ulkona tehtävää toimistotyötä ja sen hyötyjä ei ole aikaisemmin tutkittu, kertoo työympäristötutkija ja Mälardalenin yliopiston sosiologian professori Susanna Toivanen, joka vastaa tutkimuksen luontotoimisto-osuudesta.
–Kiinteistöala haluaa tietää, kannattaisiko ulkona työskentelyä suositella ja kannattaisiko ulkona työskentelyn mahdollisuus ottaa mukaan tuleviin toimistokehityshankkeisiin, Toivanen sanoo.
Viimeistään tässä vaiheessa lienee syytä täsmentää, että ulkona tehtävällä toimistotyöllä ei tarkoiteta työpöydän kantamista päiväksi keskelle kinoksia.
Se tarkoittaa esimerkiksi aineistoihin perehtymistä puiston penkillä tai kävelykokousta asiakkaan kanssa lähipuistossa. Pyörälenkkikin voi vauhdittaa luovaa ajatusprosessia. Ulkona ollaan hetki, ei tuntikausia kerralla.
–Jopa 20 minuuttia ulkona per päivä voi riittää siihen, että ulkona työskentelyllä saadaan positiivisia terveysvaikutuksia, Toivanen sanoo.
Ulkotyö voisi olla yksi monipaikkaisen toimistotyön muoto
Toimistotiloista on tullut viime vuosina joustavia monikäyttötiloja, joissa ei välttämättä ole enää omaa nimettyä työpistettä vaan erilaisia tiloja erityyppisiin työnteon tarpeisiin.
Monitilatoimisto voisi kannustaa työntekijäitä liikkumaan entistä enemmän työpäivän aikana, mutta liikkumisen ja vaihtelun mahdollisuutta ei välttämättä osata käyttää hyväksi.
–Tästä on lähtenyt idea ulkotoimistoon. Vaikkapa lounaskävely on jo melko tuttu juttu, mutta ulkona työskentelyä voisi alkaa systemaattisesti kehittää yhtenä liikkuvan toimistotyön muotona, kun toimiston sisälläkin on tapana vaihdella paikkaa, Toivanen sanoo.
Toimistotyö on melkolailla normien sääntelemää, mutta ajatustyö ei vaadi työpöydän ja tietokoneen ääressä istumista kaiken aikaa.
–Töitä saatetaan tehdä paljon tehokkaammin ulkona. Lisäksi liikkumisen määrän lisääntymisellä on monia hyvin terveysvaikutuksia. Toimistotyötä tehdään turhan paljon paikallaan. Jo sillä, että toimistosta on mahdollisuus lähteä ulkoilemaan, on todettu olevan positiivisia vaikutuksia, Toivanen sanoo.
Tutkimushankkeessa vertaillaan käytännössä, millaisia vaikutuksia ulkona työskentelyllä ja sisällä viherseinien ympäröimänä on työntekijöiden vireystilaan ja palautumiseen verrattuna tilanteeseen, jossa mahdollisuutta näihin ei ole.
Kyselytutkimusten ja haastatteluiden lisäksi tutkimuksessa käytetään muun muassa stressitasoja mittaavaa ranneketta sekä keskittymistä ja herpaantumista rekisteröiviä silmänliike-silmälaseja (eye tracking glasses).
Tutkimushankkeessa syntyy suuri määrä dataa.
–Tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden välisissä synergiaryhmissä pyritään paketoimaan saatua dataa siten, että koko kiinteistöala hyötyisi tutkimustuloksista, Toivanen sanoo.
LISÄTIETOA:
Tutkimushankkeen kotisivut: Koncept för framtidens hållbara kontor
Teema-artikkeli Naavasta: Kuinka laadukkaasta sisäilmasta tuli suomalainen vientituote
Kuvan lähde: Castellum.
