Sarapää Oroza Hartiala Arkkitehdit ja Arctos Advisors kehittävät kokeellisessa hankkeessa yhden luukun palvelua, jonka avulla kiinteistönomistajat voisivat matalalla kynnyksellä arvioida tyhjentyneen kiinteistön erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia.
Ympäristöministeriön rahoittama Ei turhaa purkamista – kokonaisvaltainen palvelu tyhjien tilojen uudelleenkäytön helpottamiseksi on tutkimus- ja kehityshanke, jossa kehitetään palvelukonseptia tyhjillään olevien toimitilakiinteistöjen käyttöön saattamisen helpottamiseksi. Hanke kuuluu Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaan.
Hanketta vetävät Sarapää Oroza Hartiala Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Karoliina Hartiala ja kiinteistötalouden ja -kehityksen konsulttiyhtiö Arctos Advisors Oy:n Antti Seppälä, joka toimii myös tohtoritutkijana Aalto-yliopistossa.
Hartiala on erikoistunut arkkitehtina korjausrakentamiseen ja käyttötarkoituksenmuutoksiin, ja Seppälällä on pitkä kokemus transaktio- ja kaupunkikehitystehtävistä. Ennen yrittäjiksi ryhtymistään heillä on yhteistä työhistoriaa YIT:llä.
Projektin tavoitteena on kehittää useita toimitilakohteita omistavien kiinteistönomistajien tarpeisiin palvelu, jonka avulla omistajaa autetaan tunnistamaan rakennuksia, joita olisi parasta jalostaa nykyisessä käyttötarkoituksessa sekä rakennuksia, joiden käyttötarkoitus olisi mahdollista muuttaa. Samalla tulisi estettyä turhaa purkamista.
Tarkoituksena on yhdistää kaikki tämän arvioinnin vaatimat keskeiset asiantuntijaselvitykset samaan palveluun.
–Ilmassa on todella paljon kysymyksiä, kun pohditaan, mitä tehdä tyhjälle talolle. Ei riitä, että tehdään pelkät arkkitehtisuunnitelmat, tarvitaan myös muun muassa kustannus-tuottolaskelmia, markkina-analyysejä ja tietoa siitä, mikä on päästöjen näkökulmasta kestävintä, Hartiala toteaa.
–On melkeinpä koottava hankeryhmä, jotta saa vastauksen kaikkiin kysymyksiin. Tämä voi rajoittaa selvityksiin ryhtymistä, kun kynnys nousee liian korkealle. Aloimme miettiä, miten alkuun voisi päästä kevyemmin, Hartiala sanoo.
Hartiala ja Seppälä esittelivät hanketta Raklin järjestämässä Aamukahvi Annankadulla: Tyhjät tilat kunnissa -tilaisuudessa toukokuussa.
Tuotteena selkeä raportti vaihtoehdoista
Kannattaako rakennusta jalostaa nykyisessä käytössä? Onko rakennuksen käyttötarkoitusta mahdollista ja kannattavaa muuttaa? Onko olemassa olevan rakennuksen purkaminen perusteltua?
Tyhjää tilaa koskevat lukuisat kysymykset kiteytyvät näihin kolmeen pääryhmään.
–Mallissamme lähdemme liikkeelle alueesta. Teemme markkina-analyysin siitä, millaisella alueella kohde sijaitsee, millainen on pitkän aikavälin demografinen kehitys ja onko olettavissa kysyntää toimitilalle, asumiselle tai muulle tilatyypille pitkälle tulevaisuuteen, Seppälä kertoo.
–Tämän jälkeen tarkastellaan syvemmin itse rakennusta ja rakennusrungon mahdollistamia käyttötarkoituksia sekä arvioidaan kaavoituksen mahdollistamia käyttötarkoituksista ja kaupungin näkemyksiä alueen käytöstä, Seppälä lisää.
Näiden perustella arvioidaan eri vaihtoehtojen edellyttämät toimenpiteet, niiden kannattavuutta kustannusten, tuottojen ja päästöjen näkökulmasta sekä pitemmän aikavälin seurauksia. Lopputuloksena palvelusta syntyy selkeä raportti, johon on koottu päätöksenteon kannalta olennaiset asiat:
Palvelua voisivat käyttää kiinteistönomistajien lisäksi myös esimerkiksi kiinteistösijoittajat, jotka etsivät kiinteistökehitykseen sopivia vajaakäytössä olevia kohteita sekä kiinteistöjen käyttäjäorganisaatiot, jotka haluavat arvioida vaihtoehtoja nykyisten, heikosti palvelevien toimitilojensa modifiointiin tai niistä luopumiseen.
Kaupungit voisivat käyttää palvelua tehdessään päätöksiä purkuluvista tai selvittääkseen laajemman alueen erilaisia kehitysvaihtoehtoja.
–Taksonomian myötä myös pankit ja rahoittajat haluavat hyvinkin seikkaperäisen selvityksen kohteesta, oli kyseessä kiinteistön ostaminen tai olemassa olevan kohteen uudelleenrahoitus kehitystä varten, Seppälä lisää.
Kuvan lähde: Shutterstock.
