Moni työnantaja panostaa nykyään yhä enemmän työntekijöidensä hyvinvointiin niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Huolehditaan työn ja vapaa-ajan tasapainosta, houkuttelevista eduista sekä viihtyisistä työtiloista.
Samalla kun pohditaan työergonomiaa ja työpaikkojen viherseiniä, olisi hyvä huolehtia myös terveellisestä työympäristöstä: sisäilman laadun terveellisyydestä, jottei se altista työntekijää sairauksille sekä rakennuksen hyvinvoinnista, jottei se sairastuta sen käyttäjiä.
Vastuullinen työnantaja huolehtii työpaikan lakisääteisestä radonmittauksesta ja siitä, että pöytäkirjat ovat kunnossa laatuauditointeja varten.
Radon on merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja
Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka pääsee kulkeutumaan maaperästä sisälle, ellei sen kulkeutumista ole huomioitu. Radonin vaikean havaittavuuden vuoksi sen toteamiseksi on vain yksi menetelmä, radonmittaus.
Radonin keuhkosyöpävaarallisuutta on tutkittu paljon. Tutkimusten valossa voidaan todeta, että Suomessa menehtyy vuosittain noin 300 henkilöä radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään.
Työperäisen radonaltistumisen estäminen on osa työsuojelua, jonka tehtävänä on turvata niin työntekijää kuin toiminnanharjoittajaa.
Radonmittaus työpaikalla
Viralliset Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksymät radonmittaukset kestävät aina vähintään 60 vuorokautta eli noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen tulokset analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa.
Mikäli työpaikan tilojen radonpitoisuus on alle 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³), kaikki on kunnossa siltä osin ja työnantaja voi jatkaa toimintaansa normaalisti.
Mikäli sisäilman radonpitoisuus ylittää raja-arvon, työpaikan on tehtävä ilmoitukset STUK:ille, joka antaa vaatimukset toiminnanharjoittajalle. Tyypillisesti STUK määrää seuraavaksi työnaikaisen seurannan, joka on kustannustehokkainta.
Työnaikaisella radonaltistusmittauksella saadaan erittäin tarkka tieto radonin esiintymisestä tiloissa, koska esimerkiksi työpaikan jaksotettu ilmanvaihto saattaa aiheuttaa radonpitoisuuksien vaihtelua vuorokauden aikana.
Työpaikan työnaikainen radonaltistusmittaus perustuu vähintään seitsemän (7) vuorokauden yhtäjaksoiselle mittausajalle, joka radonmittausten tavoin tulee suorittaa virallisella mittauskaudella eli 1.9.–31.5.
Laki velvoittaa huolehtimaan radonmittauksista
Vuoden 2018 lopulla astui voimaan säteilylaki, joka edellyttää radonmittausta työpaikoille, jotka sijaitsevat korkeiden radonpitoisuuksien alueilla. Myös soraharjulla sijaitsevat työpaikat ja niiden tilojen radonpitoisuus tulee mitata koko Suomessa.
Mittausvelvollisuus koskee työtiloja, jotka sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa tai ovat kokonaan tai osittain maanpinnan alapuolella. Mittausvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki tilat, joissa työskennellään vähintään 20 tuntia vuodessa.
Toiminnanharjoittaja on vastuussa, että säteilylaissa (859/2018) esitetyt radonaltistuksen toimenpidearvot eivät ylity. Työpaikoilla radonpitoisuuden vuosikeskiarvon enimmäisarvo säännöllisessä työssä on 300 Bq/m³. Vastuu on työnantajalla eikä esimerkiksi tilan vuokranantajalla.
Selvitysvaatimus koskee radonriskialueilla työpaikkoja, julkisia tiloja, kouluja, päiväkoteja, sairaaloita ja muita hoitolaitoksia, kirjastoja, seurakunnan tiloja sekä liikunta-, kerho- ja muita harrastetiloja.
Aluehallintovirasto, työsuojeluhallinta sekä STUK valvovat työnantajien radonmittaustoimintaa.
Moni työnantaja panostaa nykyään yhä enemmän työntekijöidensä hyvinvointiin niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Huolehditaan työn ja vapaa-ajan tasapainosta, houkuttelevista eduista sekä viihtyisistä työtiloista.
Kirjoittaja Mikko Näppä toimii Sustera Radon Consulting Oy:n liiketoimintapäällikkönä.
