Rakli: Vuokramalli yleistyy tilojen hankinnassa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla

Kuvituskuva.

Pandemiavuodet aiheuttivat monilla aloilla digiloikan niin etätyön kuin palveluiden muodossa.

Raklin mukaan nopeat muutokset tilojen käyttöasteessa ovat saaneet organisaatiot harkitsemaan entistä useammin myös tilojen vuokraamista. Tämä koskee sekä yritysmaailmaa että kuntasektoria.

– Vielä on hyvin vaikea sanoa, että millaisia tiloja ja kuinka paljon niitä jatkossa tarvitaan. Tästä syystä kaupungeissa ja yritysmaailmassa etsitään mahdollisimman joustavia tilaratkaisuja, kuten vuokramalleja, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin, johtaja Kimmo Kurunmäki Raklista kertoo.

Yksi kiinnostavimmista vuokramalleista on Build to suit -malli, jossa julkinen tai yksityinen toimija vuokralaisen roolissa tekee rakennuttajan tai kiinteistösijoittajan eli vuokranantajan kanssa sopimuksen joko kokonaan uuden tai peruskorjattavan kohteen rakentamisesta tai korjaamisesta vuokraamista varten.

Rakennuttaminen omaan taseeseen sekä perinteinen vuokraus ovat edelleen yleisimpiä tapoja hankkia tiloja organisaation ja asiakkaiden tarpeisiin, mutta kiinnostus muunlaisia hankintamalleja kohtaan on kovassa kasvussa.

Vuokramallin etuna vuokralaiselle on se, että vuokranantaja rahoittaa hankkeen ja että tila räätälöidään vuokralaisen tarpeisiin sopivaksi.

–  Perinteinen ajattelumalli tähän asti on ollut, että esimerkiksi koulurakennukset rakennetaan tietyn oppilasmäärän mukaan ja ainoastaan koulukäyttöön. Tätä ajatusta tulee jatkossa haastaa, jotta tilat joustavat toiminnan ja muuttuvien tarpeiden mukaan, eikä päinvastoin. On tärkeää, että koulu nähdään ensi sijassa toimintana eikä rakennuksena, Kurunmäki sanoo.

Päätöksentekijöille vuokramalli voi olla uusi ja poliittisesti iso asia. Jotta päätöksiä on helpompi tehdä, tarvitaan lisää tietoa muun muassa vuokraamisen lyhyen ja pitkän ajan taloudellisista vaikutuksista omistamiseen verrattuna. Yleinen näkemys on, että talousohjaus tulee lisäämään leasingin suosiota.

Lue myös Teema-artikkeli: Kunnat ison kysymyksen äärellä: Omistaa vai vuokrata? (3/2022)

 

Kuvan lähde: iStockphoto.

Edellinen artikkeliLainsäädännön arviointineuvosto kritisoi esitystä rakentamislaiksi: käytännön vaikutukset kaipaavat selvennystä
Seuraava artikkeliVantaan kaupunki aikoo myydä sote-kiinteistöjään vasta vuosina 2023–2024