Paluu toimistolle vaatii huomiota sisäilman laatuun

Jo pitkään on ollut tiedossa, että hyvillä sisäilmasto-olosuhteilla on positiivinen vaikutus työntekijöiden tuottavuuteen ja hyvinvointiin.

Pandemia-ajassa sisäilman laadun merkitys korostuu myös terveydellisistä syistä.

Sisäilmaltaan terveelliset ja turvalliset kiinteistöt voivat olla jatkossa entistä merkittävämpi kilpailuetu kiinteistönomistajille ja kiinteistön käyttäjille.

Vaikka koronatartunnan ensisijaiset ehkäisytoimet ovat edelleen lähikontaktien välttäminen ja huolellinen käsihygienia, myös virusten leviämiseen ilmateitse on kiinnitettävä huomiota.

Ilmanvaihdon merkitys kasvaa

Ilmanvaihdolla on keskeinen rooli sisäilmassa mahdollisesti olevien virusten poistamisessa.

Esimerkiksi eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA on julkaissut yhteenvedon koronaviruksen leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa.

Ohjeessa on käyty yksityiskohtaisesti läpi tekniset ratkaisut, joita pitää välttää ja ratkaisut, joita pitää suosia.

Tuorein päivitys ohjeisiin tuli elokuun alkupuolella. Uusimmassa versiossa on huomattavasti aiempia ohjeita kattavampi yhteenveto ilmanvaihdon merkityksestä koronaviruksen torjunnassa.

Heinäkuussa REHVA julkaisi myös koulukiinteistön ylläpidosta vastaaville tahoille tarkoitetun oppaan, jonka tarkoituksena on auttaa varmistamaan, että ilmanvaihto toimii tarkoituksen mukaisesti koulujen alkaessa.

REHVA ehdottaa käytettävän ALARA-periaatetta (As Low As Reasonably Achievable, niin alhainen kuin järkevästi saavutettavissa.

Ohjeissa muun muassa todetaan, että riittävä jatkuva ilmanvaihto vähentää altistusta, mutta tilan huuhtelu voimakkaalla ilmanvaihdolla muutaman tunnin ajan ennen ja jälkeen tilojen käyttöä voi ajaa saman asian.

Ulkoilmaa olisi syytä saada ilmanvaihtoon mahdollisimman paljon. Myös ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi, erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa.

Määräyksiäkin on syytä kehittää

Emeritusprofessori Olli Seppänen kirjoittaa LVI-yhdistys FINVACin blogissa, että ilmanvaihtoala on kuitenkin haasteiden edessä.

Seppäsen mukaan pelkkä ilmanvaihdon suuruus ei ole ratkaisevaa, vaan myös se kuinka ilma jaetaan.

–On tärkeää huolehtia siitä, että puhdas, virusvapaa ilma tuodaan hengitysvyöhykkeelle ja että käytetty ilma poistetaan mahdollisimman tehokkaasti huoneesta, Seppänen kirjoittaa.

Seppäsen mukaan tähän tarvitaan uusia toimivia ratkaisuja ja entistä enemmän työtä sekä tutkimuksessa että tuotekehityksessä.

–Ilmanvaihdon toiminnallisia kriteereitä on kehitettävä nykyisestä, Seppänen kirjoittaa.

Pohjoismaisten LVI-yhdistysten liitto SCANVAC julkaisi jo huhtikuussa vetoomuksen, jossa toivottiin kiinnittämään nykyistä enemmänhuomiota ilman mukana kulkeutuvien virusten torjuntaan.

Näin voitaisiin varautua myös tulevaisuudessa mahdollisesti leviäviin muihin viruksiin ja niiden torjuntaan.

Vetoomuksessa tähdennetään, että niin tutkimuksen rahoittajien ja alan teollisuudenkin pitäisi investoida sellaisten teknisten ratkaisujen kehittämiseen, jotka vähentävät tartuntatautien leviämistä sisätiloissa.

Vetoomuksen mukaan rakennusmääräyksiä, -standardeja ja -ohjeita pitäisi tarkistaa ja päivittää tuleviin epidemioihin varautumisen parantamiseksi.

Digitalisaatiosta uusia ratkaisuja

Suomessa on runsaasti sisäilmaosaamista ja myös uusia innovaatioita. Turvalliset työskentelyolosuhteet voidaan saada aikaan uusia teknologioita kuten tekoälyä hyödyntämällä.

Esimerkiksi suomalainen ohjelmistoyhtiö Nuuka tarjoaa kiinteistönomistajille, kaupungeille ja käyttäjäomistajille uutta ilmanvaihdon optimoinnin tekoälysovellusta nimeltä AI AIR.

Sovellus ennustaa rakennuksen ilmamäärätarpeen opetetun tekoälymallin avulla ja päivittää rakennusautomaatiolle oikeat asetusarvot kerran minuutissa.

Ohjelmisto tekee säätöjä perustuen rakennuksen profiiliin, kiinteistön taloteknisiin prosesseihin sekä reaaliaikaisiin tietoihin antureilta, kuten hiilidioksidi- ja VOC-anturit.

–Uusi AI-ohjelmistomme säätää ja optimoi ilmanvaihdon prosessia tuhansia kertoja päivässä. Tätä olisi mahdotonta tehdä manuaalisesti, toteaa Nuuka Solutionsin toimitusjohtaja Tuomas Pippola.

LISÄTIETOA:

REHVA: COVID-19 Guidance Document, August 3, 2020

REHVA: COVID-19 Guidance for Schools

FINVAC: Kiinteistöjen hoito koronaviruksen leviämisen torjunnassa

THL: Koronavirus ja sisäilman turvallisuus

ECDC: Heating, ventilation and air-conditioning systems in the context of COVID-19

 

 

 

 

 

Kuvan lähde: Shutterstock.

Edellinen artikkeliLindström Investin uusin kehityshanke edennyt rakennuslupavaiheeseen Kalasatamassa
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: SRV rakentaa Suojelupoliisille uudet tilat Helsingin Kaartinkaupunkiin