Kiertotaloutta vauhdittavat materiaalien saatavuuden haasteet, EU-taksonomia, kasvavat raportointivelvoitteet, rahoittajien vaatimukset sekä pian myös kiertotalouden green deal. Niin resurssitehokkaan rakentamisen kuin jätehierarkiankin mukaan olemassa olevaa tulisi hyödyntää tehokkaammin ja neitseellisten materiaalien käyttöä tulisi vähentää.
Kansallisen kiertotalouden green dealin eli yritysten, kuntien ja kaupunkien sekä valtion välisen vapaaehtoisen sitoumuksen valmistelutyössä on useaan kertaan todettu, että rakennetun ympäristön vaikutus resurssien kulutukseen on valtava ja siihen tulisi panostaa. Kiertotalouden green deal -sitoumusmalli on tarkoitus julkistaa touko–kesäkuussa 2024.
Viimeisen vuoden aikana on rakennetun ympäristön osalta työstetty useita erilaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää kiertotaloutta sekä olemassa olevassa kiinteistökannassa että rakentamisessa.
Kiinteistökantaa tarkastellessa tutustutaan yleensä ensin kiinteistöjen sijaintiin, kuntoon, tuleviin investointitarpeisiin, käyttökustannuksiin sekä nykyisiin ja ennakoituihin tuottoihin.
Kuinka kiinteistökantaa voisi siis johtaa kiertotalouden mukaisesti? Asiantuntijoiden suosituksista voi poimia hyviä, käytännönläheisiä esimerkkejä toimenpiteistä:
Hyödynnä tehokkaammin olemassa olevat tilat. Jo vuokrausasteen, käyttöasteen ja tuottojen takia vuokralaisille tai käyttäjille tulisi tarjota tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta ja tarkastella tilojen mahdollisuuksia luovemmin. Toimitilakohteissa voi laajentaa yhteisten tilojen määrää ja toimintoja, jotta käyttäjät kokevat saavansa enemmän arvoa ja tilat lisää käyttäjiä. Tämän voi toteuttaa myös laajentamalla tilojen käyttöaikoja ja monipuolistamalla niiden käyttötapoja. Yhteiskäytössä olevat laitteet ja välineet voivat tehdä myös tiloista houkuttelevampia.
Lisää rakennusten väliaikaista, määräaikaista ja tilapäistä käyttöä. Markkinoilla on jo yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet tyhjillään tai vajaakäytöllä olevien tilojen vuokraukseen. Käyttäjiä voi osallistaa korjauksien suunnittelussa tai tarjota joustavampia sopimuksia vaikeasti vuokrattaville kohteille. Onnistuneita esimerkkejä löytyy Espoosta Keran alueelta ja Tampereen Hiedanrannasta.
Tyhjistä tiloista luopuminen on kiertotalouden mukaista, jos niihin siten saadaan uusi käyttäjä. Tyhjissä tiloissa on paljon materiaaleja ja siten myös hiilidioksidipäästöjä sitoutuneena. Näistä kumuloituu koko ajan käytön ajan päästöjä ja kustannuksia.
Pidennä kiinteistöjen elinkaarta peruskorjauksilla, huolellisella ylläpidolla ja käyttötarkoituksen muutoksilla. Kiinteistön tulevaisuudesta päätettäessä tulisi asettaa korjaaminen purkavan uudisrakentamisen edelle. Kiinteistön kartoituksen yhteydessä tulisi antaa taloudellinen arvo myös käytetylle materiaalille ja sitoutuneelle hiilijalanjäljelle. Jos purkaminen on tarpeen, puretaan rakennuksia vain siltä osin kuin se on välttämätöntä, kokonaan purkamisen sijaan.
Pidä huolta kiinteistöjen kunnosta tekemällä korjaus- ja huoltotoimenpiteet oikea-aikaisesti. Tämä on myös riskienhallintaa käytännössä. Otetaanko riski salaojaputkien täyttymisestä juurilla vai tehdäänkö korjaukset heti, kun ongelmia on havaittu ja vakaviksi todettu? Usein keskusteluissa todetaan, ettei korjausta ole budjetoitu kuluvalle vuodelle, ja siksi sitä lykätään. Suunnitelmallinen omaisuudenhallinta vaatii hyvän riskienhallinnan ja sähköisen tietokannan kiinteistöjen tiedoista sekä käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niiden seurannan.
Säilytä korjaushankkeissa enemmän. Keskusta-alueilta löytyy jo kohteita, joissa on perusteellisemmin tutkittu olemassa olevien rakenteiden säilyttämismahdollisuudet ja siten pystytty esimerkiksi uudelleenkäyttämään kattopeltiä sisätiloihin Purkuosia voidaan jo ohjata uudelleenkäyttöön saman omistajan muihin kohteisiin tai välittäjien tai välitysalustojen kautta toisiin kohteisiin. Tekemällä korjaukset huolellisesti ja tiedostaen sisäilmaongelmien riskipaikat, annetaan arvokasta lisäaikaa käytössä oleville materiaaleille.
Minimoi vuokralais- ja tilamuutokset. Muutoksia tehdään usein uusien vuokralaisien houkuttelemiseksi, mutta suunnittelemalla tilat sekä esteettisesti että fyysisesti aikaa kestäviksi, muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi, niitä saadaan hyödynnettyä enemmän vuokralaisen vaihtuessa.
Nosta työmaiden lajittelu- ja kierrätysastetta osana korjaushankkeiden kiertotaloutta. Tulevaisuudessa uusi rakentamislaki tulee vaatimaan purkukartoituksen ja jäteselvityksen. Tämä tulee olemaan minimitaso, ei kiertotalouden mukaista toimintaa. Sillä, mitä ja miten kartoitetaan, on merkitystä. Uudelleenkäytön mahdollisuuksien ja tuotteiden markkinan tunnistaminen vaatii osaamista, johon kannattaa panostaa.
Käytä energiaa uudelleen. Sijainnin mukaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen voi olla ainoa järkevä toimenpide. Oman julkisivun ulkopuolelle katsominen voi kannattaa, koska vain kartoittamalla kiinteistön alueella uusiutuvan energian tuotannon mahdollisuuksia tai jopa selvittämällä viereisen kiinteistön lauhdelämmön hyödyntämistä voi jopa pystyä luomaan oman energiaomavaraisen korttelin.
Tarkastele ja uudista palvelusopimukset osana kiinteistöjen käytön ja ylläpidon toimia. Siivous, ravintola- ja jätehuoltopalvelut ovat päivittäisillä toiminnoillaan näkyvä esimerkki myös tilojen käyttäjille! Esimerkiksi työeläkeyhtiö Varman käytön ja ylläpidon kiertotalousohjeeseen tutustuminen on oiva ensimmäinen askel, kun pohdit oman toiminnan kehittämistä.
Elina Samila
Kestävän kehityksen asiantuntija
Green Building Council Finland
LISÄTIETOA:
Ympäristöministeriö: Kiertotalouden green deal
Varma: Kiinteistöjen käytön ja ylläpidon kiertotalousohjeen päivitetty versio
Kuvan lähde: Shutterstock.
