Kiinteistöverotukseen on suunniteltu jo pitkään perusteellista uudistusta, jossa päivitetään maapohjien ja rakennusten arvostamisperusteet. Tavoitteena on yksinkertaistaa arvostamisperusteita, lisätä läpinäkyvyyttä sekä päivittää verotusarvot vastamaan paremmin kiinteistöjen todellisia käypiä arvoja, jolloin kiinteistöverotus kohtelisi kiinteistönomistajia tasapuolisemmin.
Uudistus on tarkoitus tehdä verokertymän kannalta neutraalisti ja pääosin nousevat verotusarvot kompensoitaisiin pienemmillä veroprosenteilla.
Uudistuksen mukaisista arvostamisperusteista julkaistiin luonnokset jo vuonna 2022, mutta käyttöönottoa lykättiin silloin seuraavalle hallituskaudelle. Nykyisen hallituksen oli tarkoitus antaa esitys uudistuksen käyttöönotosta touko-kesäkuussa, mutta nyt arvioitu aikataulu on viikko 44 eli lokakuun lopussa.
Käyn tässä blogissa läpi kolmea uudistuksen keskeistä muutosta.
1 Uudistus kasvattaa aluehintoja ja verotusarvoja
Uudistuksessa maapohjien verotusarvon määräävät aluehintakartat päivitetään. Jatkossa aluehinnat perustuvat toteutuneisiin kauppahintoihin, jotka päivittyvät kolmen vuoden välein.
Nykyisessä kiinteistöverotuksessa aluehintoja ei ole uudistettu yli kymmeneen vuoteen, ja ne ovat suurelta osin jääneet pahasti jälkeen todellisesta hintakehityksestä.
Aluehinnat ja verotusarvot tulevat näin ollen pääsääntöisesti kasvamaan, mutta kiinteistöveron kasvua hillitään pienemmillä veroprosenteilla, minkä lisäksi verotusarvossa huomioitava varovaisuuskerroin pienenee arvoon 0,7 (aiemmin 0,75).
Uutta aluehintakarttaa ei ole vielä julkaistu, mutta uudistuksen luonnosmateriaalissa on esitetty aluehintojen keskimääräiset muutokset postinumeroalueittain. Todellisuudessa maapohjien aluehinnat eivät noudata postinumeroalueita, minkä lisäksi alueiden sisällä on eri hintoja eri käyttötyypin maapohjille, joten esitetyt muutokset ovat suuntaa antavia.
Esimerkiksi Helsingin eri alueilla verotusarvot olisivat pääsääntöisesti nousemassa kertoimella1,5–2,5, mutta vastaavasti veroprosentti olisi melkein puolittumassa, jolloin muutos lopullisessa kiinteistöverossa olisi jäämässä pieneksi.
2 Perusarvokorjaukset poistuvat rakennusten kiinteistöverosta
Rakennusten kiinteistöveron määritystä suoraviivaistetaan uudistuksessa siten, että nykyisessä mallissa käytössä olleet perusarvonkorjaukset poistuvat.
Jatkossa rakennuskohtainen yksikköhinta (€/m² tai €/m³) määräytyy suoraan rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitusluokkia vastaavasti kasvatetaan, minkä lisäksi uudistuksessa myös rakennuksen sijainti vaikuttaa verotusarvoon.
Rakennusten sijainneille on määritetty kuusi hinta-aluetta siten, että edullisimman alueen yksikköhinnat ovat 80 % kalleimman alueen hinnoista.
Verotusarvoja alentavat vuotuiset ikäalennusprosentit uudistetaan, ja pääosin ne kasvavat. Tämän lisäksi jatkossa rakennuksille tehtäviä peruskorjauksia ei huomioida verotuksessa pienempänä ikäalennuksena.
Rakennuksen sijainti tulee vaikuttamaan myös ikäalennukseen siltä osin, että kerros- ja rivitalojen ikäalennus on suurempi harvaan asutuissa kunnissa kuin tiheästi asutuissa.
Uudistuksessa ikäalennukset kertyvät degressiivisesti eli etupainoitteisesti siten, että alennukset vaikuttavat enemmän ensimmäisten vuosien aikana. Sen jälkeen vaikutus alkaa vähentyä, kun nykyisessä mallissa ikäalennukset kertyvät tasaprosentilla joka vuosi.
3 Paikkakuntakohtaiset erot korostuvat etenkin uusissa toimistorakennuksissa
Kiinteistöverouudistuksen vaikutuksia selvitettiin muutamalla laskentaesimerkillä, joissa vertailtiin samanlaisen rakennuksen veroa Helsingissä ja Oulussa. Yhteenvetona voidaan todeta, että:
- uusien toimistorakennusten vero nousee Helsingissä, mutta Oulussa laskee. Vanhojen toimistojen verot laskevat sekä Helsingissä että Oulussa.
- uuden asuinkerrostalon vero nousee sekä Helsingissä että Oulussa hieman, mutta vanhemmalla rakennuksella vero on samalla tasolla tai vähän pienempi.
- myymälärakennuksille vero nousee merkittävästi sekä Helsingissä että Oulussa. Vanhoilla rakennuksilla ero korostuu uudistuksen pienempien ikäalennusten vuoksi.
Kokemukseni perusteella jo nykytilanteessa kiinteistöveron perusteiden tarkastus on tuonut useissa tapauksissa säästöjä kiinteistönomistajalle. Me Susteralla autamme myös tunnistamaan mahdolliset kiinteistöveroriskit ja hoitamaan ilmoitusvelvollisuuden verovelvolliselle edullisimmalla, lainmukaisella tulkinnalla.
Kirjoittaja on Susteran Energia ja vastuullisuus -liiketoiminnan johtava asiantuntija Antti Karppinen.
