Monet kiinteistöalan suuret toimijat ovat sitoutuneet hiilineutraalisuustavoitteisiin ja lähteneet kehittämään toimintaansa kokonaisvaltaisesti ja vastuullisesti. Apuna tässä on yleisesti yritysten ilmastovaikutusten laskemisessa käytetty GHG Protocol -standardi, joka antaa yrityksille kokonaisvaltaisen kuvan omien kasvihuonekaasupäästöjen alkuperästä ja jakaumasta.
GHG Protocol -standardi sisältää luokituksen Scope 1, Scope 2 ja Scope 3, jossa Scope 1:een kuuluvien oman toiminnan suorien päästöjen kuten polttoaineet, itse tuotettu energia ja kylmäainevuodot osalta monet organisaatiot tekevät jo aktiivista työtä, ja hiilijalanjäljen pienentäminen on hyvässä vauhdissa.
Esimerkkinä tästä jäähdytys- ja maalämpöjärjestelmien laitteiden ammattitaitoisella kunnossapidolla, ennakoivalla huollolla ja uusimisella, sekä kattavalla seurannalla ja raportoinnilla voidaan vähentää kylmäainevuotoja ja -päästöä. Ennakoivalla huollolla voidaan myös varmistaa kiinteistöjen olosuhteiden pysyvyys, kun laitekannan kunnosta huolehditaan.
Koska suorien päästöjen osuus kiinteistöalan kokonaispäästöistä on yleensä hyvin pieni – noin muutaman prosentin luokkaa, on tärkeää tunnistaa epäsuorat Scope 3 -päästölähteet ja kehittää toimintamallit päästöjen minimoimiseksi.
Energiatehokkuus tuo merkittäviä hyötyjä
Scope 2:een kuuluvat ostoenergian päästöt. Monet energia-alan toimijat kehittävät omaa energiantuotantoaan kohti vähäpäästöistöisempiä lämmitys-, sähkö- ja kaukokylmämuotoja. Tämän lisäksi erilaisilla alkuperätakuujärjestelyillä voidaan nämä päästöt ”nollata” hankkimalla uusiutuvaa energiaa.
Myös kiinteistöalalla on syytä seurata ostoenergian käyttöä ja kiinnittää aktiivista huomiota energiatehokkuuteen, sillä ne muodostavat noin 35 % kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. Lisäksi hankitun energian tuotanto ja jakelu aiheuttavat Scope 3 -päästöjä.
Energiatehokkuuden parantaminen kannattaa aloittaa kiinteistöjen olemassa olevan tekniikan käytön tarpeenmukaistamisella ja optimoinnilla. Esimerkiksi L&T:n kiinteistöpalveluissa on käytössä monipuoliset älykiinteistöratkaisut ja Smartti-energianhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan saavuttaa tyypillisesti 10–20 % vähennys kiinteistön energiantarpeeseen.
Kun kiinteistön energiankulutus on saatu uudelle alhaisemmalle tasolle, on myös laitteiden uusiminen kustannustehokkaampaa, kun hankinta voidaan mitoittaa uuden kulutustason mukaan.
Epäsuorien päästöjen vähentäminen on haastavaa muttei mahdotonta
Vähähiilisyysmatkan tärkein ja haastavin osuus on Scope 3 -päästöt, johon kuuluvat organisaatioiden toiminnasta aiheutuvat epäsuorat päästöt.
Näitä ovat esimerkiksi ostetut tuotteet ja palvelut, tuotantohyödykkeet, kuljetukset ja jakelu, liikematkat, työmatkat jne.
Tämän arvoketjun päästöjen osalta monet yritykset ovat valitettavasti vielä alkuvaiheessa, vaikka erilaisten arvioiden mukaan arvoketjun päästöjen osuus on usein yli 90 % kokonaispäästöistä.
Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton, jos ja kun yhä useammat yritykset ohjaavat hankintojaan vastuullisuuskriteerien ja erilaisten indeksien avulla sekä kehittävät omaa päästölaskentaansa. Esimerkiksi L&T:n kiinteistöpalveluiden vastuullisuuden kehitysohjelman tuloksia seurataan erityisillä L&T:n räätälöimillä indekseillä, jotka auttavat tavoitteiden mittaamisessa ja seuraamisessa ja kirittävät samalla koko arvoketjua kehittymään. Päästöjen lisäksi indekseissä seurataan myös monia sosiaalisen vastuun ja toiminnan laadun mittareita.
L&T:n kiinteistöpalveluissa olemme laskeneet GHG:n mukaisesti CO2 päästöt, ja oman toiminnan osalta (Scope 1 & 2) onnistuimme vuonna 2024 vähentämään päästöjä 49 % vuoden 2018 tasosta. Lisäksi vuoden 2024 aikana laadimme ilmastotiekartan lyhyen tähtäimen toimenpiteille 2030 mennessä. Painopiste onkin jatkossa Scope 3 -päästöjen tarkentamisessa, jotta voidaan tehdä tarkempi suunnitelma arvoketjun päästöjen vähentämiselle. Toimintaamme ohjaa Science Based Targets -aloitteen hyväksymät tieteelliset ilmastotavoitteet.
Kiinteistöalan matka vähähiilisyyteen on vasta alussa ja matkan varrella saattaa tulla yllätyksiä, joten on tärkeää, että kaikki alan toimijat saadaan yhdessä mukaan vastuullisemman huomisen hyväksi.
Kirjoittaja Eero Kokkonen toimii kehitysjohtajana L&T Kiinteistöpalveluissa.
