Rahoituksen digitalisaatio näkyy myös kiinteistöalalla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joukkorahoituksen osuuden kiinteistömarkkinoiden rahoituksesta uskotaan olevan jo miljardeja.
Joukkorahoitus on tullut ensimmäisenä tutuksi musiikin julkaisemisesta tai muista kampanjamaisista varainhankkimisista, mutta pikkuhiljaa siitä on kasvamassa uusi merkittävä rahoituksen muoto.
Yhdysvalloissa toimijoita on laskentatavasta riippuen kymmeniä tai satoja, ja joukkorahoituksen kokonaissumma nousee miljardeihin. Projektien koot alkavat nousta miljoonista kymmeniin miljooniin. Sama on jo tapahtunut Isossa-Britanniassa, sama on tapahtumaisillaan Japanissa.
Kyseessä on rahoituksen digitalisoituminen: kaikki tapahtuu verkossa ilman välikäsiä ja tieto osapuolten välillä vaihtuu reaaliaikaisesti. Kasvun ennustetaan olevan räjähdysmäistä.
Yritykselle joukkorahoitus tarjoaa helpon ja tehokkaan vaihtoehdon työläälle rahoituksen etsimiselle. Joukkorahoituksen kautta piensijoittaja pääsee pikkusummalla mukaan kiinteistömarkkinoillekin.
Invesdor luo digivelkakirjan
Suomessa joukkorahoituksen pioneeri on 3,5 vuotta toiminut Invesdor Oy, joka juuri keräsi joukkorahoituksella myös itselleen miljoonapotin toimintansa laajentamiseksi Suomen rajojen ulkopuolelle.
Invesdor on ensimmäinen eurooppalainen joukkorahoitustoimija, jolla on MiFid-toimilupa sijoitusneuvontaan ja rahoitusvälineiden liikkeellelaskuun.
– Euroopan joukkorahoitusmarkkinoilla ei tällä hetkellä ole aidosti rajojen yli toimivia palveluita. Tavoitteemme on nousta kansainvälisten sijoittajien ensimmäiseksi valinnaksi heidän etsiessään eurooppalaisia sijoituskohteita, perustajajäsen ja toimitusjohtaja Lasse Mäkelä kertoo.
Invesdor on aloittanut rahoituksen keräämisen yli sadalle hankkeelle, joista suurin osa on start up -tyyppisiä. Yksi tuoreimmista on pienvarastoyritys Cityvarasto, jonka voi laskea kiinteistöalan yritykseksi. Se keräsi joukkorahoituksen avulla miljoona euroa ja samalla laajan omistajapohjan pörssiin listautumista varten.
– Seuraavaksi laajennamme tarjontaamme ja tuomme markkinoille joukkorahoituspohjaisen joukkovelkakirjan, Crowdbondin. Se on tarkoitettu vakiintuneemmille yhtiöille, jotka haluavat lainata rahaa sijoittajilta kiinteällä korolla. Crowdbondit ovat vakuudettomia joukkovelkakirjoja, joilla voi käydä kauppaa jälkimarkkinoilla, kertoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.
Samantapaisia tuotteita on lanseerattu myös Isossa-Britanniassa. Juuri tällä viikolla kiinteistösijoitusyhtiö LMSL Group toi joukkorahoitusyhtiön kautta markkinoille viisivuotisen bondin, jolla se aikoo kerätä 12 miljoonaa euroa.
Iso-Britannia on Euroopan aktiivisin joukkorahoitusmarkkina, jossa on jo useita merkittäviä toimijoita. Siellä joukkorahoitusmarkkinoita on pyritty systemaattisesti kasvattamaan muun muassa liittämällä siihen vahvoja verohyötyjä.
50 eurolla Tallinnaan
Kotimaisia joukkorahoitusalustoja syntyy varmasti lisää, ja toimijoita voi tulla myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Esimerkiksi tallinnalainen joukkorahoitusyhtiö EstateGuru rahoittaa pelkästään kiinteistöprojekteja ja laajentaa toimintaansa nopealla sykkeellä.
Yritys on kahdeksan kuukauden olemassaolonsa aikana rahoittanut 12 projektia, joihin on yhteensä kerätty kaksi miljoonaa euroa. Kohteet ovat vaihdelleet omakotitaloista liikekeskukseen.
Lisäksi EstateGurulla on jo sovittuna rahoitusprojekteja kolmen miljoonan euron edestä. Ne tulevat julkisiksi myöhemmin. Yrityksellä on lähes 1 800 rekisteröitynyttä sijoittajaa, joista osa on Suomesta. Mukaan pääsee 50 eurolla, mutta useammin yksittäiset sijoitukset ovat kymppitonnin luokkaa.
– Suunnittelemme laajentumista seuraavaksi Isoon-Britanniaan ja myöhemmin mahdollisesti myös Suomeen, EstateGurun toimitusjohtaja Marek Pärtel kertoo.
Myös Ruotsista löytyy kiinteistösektoriin erikoistunut joukkorahoitusalusta, Tessin. Sen rahoittamat projektit ovat vaihdelleet leikkipuistoista teollisuushalleihin. Tessinin ensimmäinen omakotitalorakentamiseen kohdistunut joukkorahoitusprojekti toi sijoittajille hulppean 18 prosentin tuoton vain kahdeksassa kuukaudessa.
TAUSTA: Suomen joukkorahoituslain valmistelu etenee vauhdilla
Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan joukkorahoituslakia, joka keskittyy laina- ja sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen. Lakiesitys annetaan todennäköisesti ensi vuoden alussa.
Lakiesityksen tavoitteena on monipuolistaa rahoitusmarkkinoita, lisätä sijoitusvaihtoehtoja erityisesti piensijoittajalle, luoda toimialalle selkeät pelisäännöt sekä selkeyttää viranomaisten vastuita eri joukkorahoitusmuotojen valvonnassa.
Ministeriö pyysi toukokuussa eri tahoilta lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta ja sai lähes 50 vastausta. Mukana on markkinatoimijoita, viranomaisia, järjestöjä ja lakitoimistoja. Yhteenveto lausunnoista on tarkoitus julkaista tässä kuussa.
– Lausuntojen perusteella voi jo sanoa, että hankkeella on laaja kannatus niin toimialan, viranomaisten kuin etujärjestöjenkin puolelta, neuvotteleva virkamies Aki Kallio valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta kertoo.
– Lausunnoista valtaosa eli noin 75 prosenttia suhtautui hankkeeseen ja esitettyyn lakitekniseen ratkaisuun myönteisesti. Loput lausunnoista olivat joko neutraaleja tai tyhjiä, eli kielteistä kantaa ei käytännössä esiintynyt, Kallio sanoo.
Paikallinen laki ei kuitenkaan välttämättä riitä, jos EU-tason sääntelyä tulkitaan eri tavalla eri maissa. Alalle kaivattaisiin tarkkarajaista lainsäädäntöä myös EU-tasolta.
LISÄTIETOA: Joukkorahoituslain luonnos löytyy ministeriön hankerekisteristä hakusanalla ”joukkorahoitus” http://vm.fi/hankkeet
