
Yksi tapa kuvata kaupunkirakennetta on kertoa se minuuteissa: kuinka monen minuutin kävely- tai pyörämatkan sisältä löytyvät kaikki arkielämän kannalta olennaiset palvelut.
Ympäri maailmaa on esiintynyt ajatuksia ja suunnitelmia esimerkiksi 30 minuutin kaupungeista, jonka keskittymissä asunnot, työpaikat, ruoka, virkistys, puistot, pienet kaupat ja palvelut olisivat tavoitettavissa tuon minuuttimäärän sisällä.
Vuonna 2019 ajatus 15 minuutin kaupungista alkoi kasvattaa suosiotaan maailmanlaajuisesti, ja lisävauhtia konseptille on tuonut myös globaali pandemia, jonka vuoksi monen elämäpiiri on pakosta supistunut entistä suppeammalle alueelle.
15 minuutin kaupunki on tullut Suomessakin esiin monen kulman takaa, muun muassa Vantaan uuden Aviapoliksen tavoitteissa, YIT:n kaupunkikehitysjohtaja Juha Kostiaisen blogeissa sekä ainakin yhden puolueen tämän kevään kuntavaaliohjelmassa.
Euroopassa ajatus 15 minuutin kaupungista lienee ollut näkyvimmin esillä Pariisissa, mutta Ruotsissapa on menty vielä pidemmälle: siellä on ryhdytty konseptoimaan yhden minuutin kaupunkia.
Katutilaa kansalaisten käyttöön
Ruotsin valtiollinen innovaatiokeskus Vinnova on kehittänyt yhdessä arkkitehtuurikeskus ArkDesin ajatushautomon kesästä 2019 saakka hanketta nimeltä Street Moves, joka kantaa ajatusta yhden minuutin kaupungista.
Street Moves -konseptissa on tavoitteena, että ihmiset matkustavat enintään minuutin verran tavoittaakseen erilaisia palveluita – joskaan tässä ei suinkaan tavoitella kaikkia mahdollisia kunnallisia ja kaupallisia palveluita, vaan kaupunkitilan monipuolista ja yhteisöllistä hyötykäyttöä.
Ajatus ei lähde kaupunkitasolta vaan katutasolta: kaupunkitilaa kehitetään yksi katu kerrallaan.
Konseptissa otetaan asukkaat mukaan suunnitteluun ja annetaan heille mahdollisuus ottaa yhteiseen käyttöön tilaa omalta kotikadultaan, tilanteen mukaan esimerkiksi autokaistoilta tai parkkipaikoilta.
Tavoitteena on ”edistää kestävää ja tasapuolista yhteiskuntaa harkitusti suunnitelluilla kaupunkiympäristöillä, joihin jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa”.
Muotoiluyritys Lundberg Design on suunnitellut konseptia varten puurakenteisia moduuleita, joiden koko vastaa tavallisen parkkiruudun kokoa.
Niistä on helppo rakentaa yhteiseen käyttöön vaikkapa leikkikenttiä, ulkokuntosalit, ulkokokoustilat, varastoja, latausasemia sähköautoille tai pysäköintitelineitä polkupyörille ja sähköpotkulaudoille.
Koska rakennuselementit eivät ole kiinteitä, asetelmaa on helppo muokata tarpeiden ja esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.
Asukkaat saavat itse päättää katualueensa käyttötarkoituksista ja niiden määristä, ja avukseen he saavat konsultaatiota ja yhteisiä workshoppeja.
Yhden minuutin katualueita on kehitetty Tuhkolman lisäksi ainakin Göteborgissa ja Helsinborgissa, ja tavoitteena on levittää konseptia jatkossa koko maahan kaikkiin halukkaisiin kuntiin.
Kiinteistö-uutisten lisäksi Ruotsin hanke on ylittänyt muun muassa Bloombergin uutiskynnyksen.
Kuvan lähde: LundbergDesign.