Tuuppaaminen houkuttaa tunnustukseen: minä kulutan liikaa energiaa

Oveluus ja teknologia avaavat ovia järkevään energiankäyttöön.

Koronauutisten jalkoihin jää kosolti kiinnostavaa asiaa. Esimerkiksi: millä konstilla omakotitaloissa asuvat saadaan säästämään talvella 10 prosenttia sähkölaskusta? Se selvisi tuoreessa tutkimuksessa, jossa kohteena oli Porvoon Energian sähköasiakkaita.

Ensin porvoolaisille lähetettiin energiavinkkejä sähköpostilla, mutta se ei tehonnut. Säästöä syntyi vasta, kun ihmisille näytettiin, että heillä kuluu enemmän sähköä kuin vastaavassa suomalaisessa keskivertokodissa. Vertaistieto teki ihmeitä. Samalla logiikalla aurinkopaneelit leviävät omakotitaloalueilla – ne näkyvät komeasti naapureille.

Selvitys oli Suomessa ensimmäinen, jossa tutkittiin niin sanotun tuuppauksen (engl. nudging) vaikutusta energianeuvonnassa. Tuuppaaminen tarkoittaa sitä, että tehdään jokin hyödyllinen asia niin helpoksi, ettei sitä voi vastustaa. Meitä tuupataan, kun salaatti komeilee ruokalinjaston alkupäässä tai portaikko näyttää hissiä houkuttelevammalta.

Porvoon tutkimuksen tärkein oivallus oli, että informaatio-ohjaus voi olla erittäin tehokasta – kun siihen yhdistetään vertaistietoa. Tuuppaus siis tepsii. Se on halpaa ja näköjään erittäin tehokasta, eikä tarvittu veroja tai uutta sääntelyä.

Kaliforniassa ennätyshelteet ja energiantuotannon ongelmat aiheuttivat syksyllä pulaa sähköstä. Kuumimpina päivinä sähköverkon kestävyys oli äärirajoilla varsinkin illan kulutuspiikin aikana. Verkko-operaattori järjesti kampanjan, jossa kalifornialaisia pyydettiin vähentämään sähkön käyttöä iltaisin: pese pyykit ja lataa auto jo päivällä, pidä ilmastointi yli 25 asteessa ja vältä kaikkea turhaa kulutusta.

Kampanjan seurauksena kulutuskäyrän huippu madaltui viiden gigawatin verran. Se on käsittämättömän iso säästö, noin puolet Suomen sähkönkulutuksesta joulukuun alussa. Aika hyvin somettamalla!

Porvoon ja Kalifornian esimerkit osoittavat, että on olemassa paljon löysää kulutusta. Sitä on helppo napsia pois, kun löydetään oikea tuuppauskulma. Ilmasto kiittää, samoin valtion kirstu ja veronmaksajien kukkaro.

Energiansäästö eli turhan kulutuksen eliminointi on aina fiksua. Vielä paljon enemmän saadaan kuitenkin aikaan energiatehokkuutta parantamalla – eli asioilla, jotka vähentävät pysyvästi tarvittavan energian määrää. Tuuppaamisen ja viestinnän lisäksi keinovalikkoon kannattaa siis ottaa teknologia. Yhtenä ylivoimaisena keinona on automaatio. Asiat kannattaa automatisoida aina kun mahdollista.

Esimerkiksi maalämpöpumppu voidaan opettaa seuraamaan sääennusteita. Kun ennuste näyttää, että keli kylmenee lähitunteina, järjestelmä nostaa tehoa – hiukan etukäteen, niin että lattia ehtii lämmetä. Kun luvassa on lämpenevää, pumppu kytkeytyy pois ennakoivasti.

Sähköä kuluu optimaalinen määrä, ei yhtään enempää. Kaikki tapahtuu helposti ja automaattisesti. Samalla asuminen muuttuu mukavammaksi, kun sisälämpötila on aina täsmälleen oikea. Rakennusten lämmitykseen kuluu noin 25 prosenttia kaikesta energiasta Suomessa, joten nappikaupasta ei ole kyse.

Energiajärjestö IEA:n mukaan energiatehokkuus on vähentänyt energian tarvetta globaalisti noin viidenneksen vuosina 2000–2018. Se on huikea saavutus. Jos vastaava energiamäärä olisi tuotettu voimaloissa, se olisi aiheuttanut isot ilmastopäästöt ja kustannukset.

Parannettavaa on silti jäljellä, paljon. Fossiilitalous on tuudittanut meidät siihen, että halpaa energiaa riittää loputtomiin. Tämä unilääke vaikuttaa edelleen. Nyt on aika herätä, jos haluamme pitää kotiplaneetan elinkelpoisena.

Uusiutuvan sähkön määrä kasvaa onneksi nopeasti, ja hintakin on tullut alas. Vihreääkään sähköä ei pidä tuhlata: myös aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden valmistus aiheuttaa päästöjä, vaikka niitä ei yleensä lasketa.

Globaalin energiajärjestelmän suuri puhdistus on hyvässä vauhdissa. Energiateknologia kehittyy odotuksia nopeammin ja kulutus tehostuu ripeästi. Pohjoismaat näyttävät mallia. Tilastotieteilijä Hans Roslingia lainaten: faktat ovat usein paremmalla tolalla kuin luulemme.

 

Kirjoittaja Thomas Luther on LeaseGreenin toimitusjohtaja. LeaseGreen on suurten kiinteistöjen ja teollisten prosessien energiatehokkuuteen erikoistunut cleantech-palveluyhtiö.

 

 

Edellinen artikkeliKansainvälinen tutkimus ennustaa: toimistotiloissa laatu korvaa määrän
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Hotellimoguli Petter Stordalen aikoo yhä rakentaa kymmenkunta uutta hotellia Suomeen