Toistuvat sisätilamuutokset voivat nousta valtavaksi päästölähteeksi kiinteistön elinkaaren aikana

Green Building Council Finland on ryhtynyt jäsenistä ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän kanssa selvittämään erilaisia laskentatyökaluja ja ohjeistuksen tarvetta sisätilamuutosten hiilijalanjälkilaskelmille.

Tiedämme, että kolmasosa Suomen päästöistä syntyy rakentamisesta ja asumisesta. Erityisesti niin kutsuttu ”hiilipiikki”, eli päästöjä kerralla ja paljon, syntyy rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakennustyömaista ja kuljetuksista. Rakentamisen hiilijalanjälkilaskelmissa onkin huomioitu elinkaaren alun hiilipiikki ja ajateltu, että rakentamisen jälkeen päästöt muodostuvat vain kulutetusta energiasta ja peruskorjauksista.

Usein toistuvat sisätilojen muutokset voivat kuitenkin nousta jopa elinkaaren alun hiilipiikkiä suuremmaksi päästölähteeksi. Keskimäärin rakennuksen käyttöaikana yhden tilasuunnitelman käyttöikä vaihtelee 5–15 vuoteen ja kalusteiden käyttöikä yhdestä viiteen vuotta. Toimistokohteissa sisätilat ja kalusteet uusitaan jopa 5–10 vuoden välein.

Viisi suurinta hiilijalanjälkeä

Carbon Leadership Forum on tutkinut vuokralaisen tilamuutosten tuotesidonnaisten päästöjen määrää ja listaa suurimmiksi työpistekalusteet ja sermit, muut huonekalut, lattiapäällysteet, alakattojärjestelmät ja seinät. Useissa muissa kansainvälisissä selvityksissä lattiamaton vaihdon katsotaan kasvattavan ympäristökuormaa eniten. Tämän lisäksi merkittäviksi päästölähteiksi nimetään lasi-ikkunat ja elementit. Eri tuoteluokkien hiilijalanjälkeen vaikuttavat tietysti massa sekä käytettävä määrä. Suomalaista tilastoa ei vielä ole saatavilla.

Yhteisillä pelisäännöillä vertailtavuutta

Ovatko vastuullisuus ja toistuvat vuokralaismuutokset siis ristiriidassa vai mahdollista toteuttaa yhdessä? Ympäristökuorman kannalta olisi tilamuutokset syytä jättää tekemättä. Kuitenkin tilojen täytyy olla viihtyisiä ja vastata vuokralaisen tarpeisiin, jotta ne eivät jää tyhjilleen. Sekin olisi hukkaa niin talouden kuin ympäristönkin kannalta.  Jos hyväksymme tilamuutoksien tarpeen, on sen seurauksena pohdittava, kuinka muutokset toteutetaan vastuullisesti.

Ratkaisu on tuoda muutosten aiheuttama ympäristökuorma, siis esimerkiksi hiilijalanjäljen ja materiaalipäästöjen minimointi, osaksi konseptia. Valistuneet ja osaavat suunnittelijat esittävät tilaajille vaihtoehtoisia, ympäristökuormaltaan pienempiä ratkaisuja.

Tilaajat kaipaavat konkretiaa ja vertailutietoa päätösten perusteiksi. Yhteisiä pelisääntöjä ei ole vielä tähän laskentaan ja erilaisia toteutuksia on haastava verrata toisiinsa. Green Building Council Finland on ryhtynyt jäsenistä ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän kanssa selvittämään erilaisia laskentatyökaluja ja ohjeistuksen tarvetta. Haluamme luoda alalle yhteistä näkemystä. Ei ole nimittäin laskennan kannalta lainkaan merkityksetöntä lasketaanko aikajänteeksi viisi tai viisitoista vuotta, millä yksiköillä laskentatulos ilmoitetaan tai että mitä osia rajataan ulos laskelmasta.

Hallinnoi kokonaisuutta

Tilamuutoksia suunnitellessa on hiilijalanjäljen ja materiaalipäästöjen minimoinnissa muutamia hyvin yksinkertaisia perussääntöjä.

  1. Arvioi muutoksen todellinen tarpeellisuus.
  2. Suosi käytettyjä, kierrätettyjä, sekä edelleen helposti kierrätettäviä tuotteita.
  3. Suosi ja vertaile ympäristöselosteen omaavia materiaaleja ja tuotteita.
  4. Vertaile myös uusiutuvista materiaaleista valmistetut vaihtoehdot.
  5. Valitse energiatehokkaat laitteet ja vähän vettä kuluttavat vesikalusteet.

Kun muutoksen suunnittelu aloitetaan ja todetaan uudelleenkäyttöpotentiaalia omaavien rakennustuotteiden tai -osien (kuten lasielementtien tai ovien) jäävän tarpeettomiksi, etsikää niille uusi käyttökohde. Tätä varten on mahdollisuus hyödyntää myyntialustaa tai kierrätysoperaattoria. Ympäristövaikutuksia pienentäessä pelkkä hyvä uuden tuotteen hankinta ei riitä, jos vanhat käyttökelpoiset tuotteet ja tavarat nakataan kaatopaikalle. On siis katsottava kokonaisuutta ja tuotava elinkaariajattelu mukaan aivan kaikkeen toimintaan.

Artikkelin kirjoittaja on Green Building Council Finland Kestävän kehityksen asiantuntija Elina Samila. Jos olet kiinnostunut tilasuunnittelun hiilijalanjäljenlaskennan ohjeesta, ota yhtyettä: elina.samila@figbc.fi

 

 

Kuvan lähde: Shutterstock.

Edellinen artikkeliSchroders panostaa kasvuun Pohjoismaissa, varainhoitoa vetämään myös suomalaisnimi
Seuraava artikkeliLEHTILEIKKEET: SBB aloitti Ruotsissa kiinteistöalen