Toimistovuokramarkkina ei ole aivan entisensä

 Kategoria Yleinen

Kuvan lähde: iStockphoto.

Perinteisten pitkien toimistovuokrasopimusten rinnalle nousevat kovaa vauhtia lyhytaikaisemmat sopimusmallit, joilla on vahva yhteys retail-puolelle – myös Suomessa. Toisenlainenkin yhteys coworking-tilojen ja kaupan kiinteistöjen väliltä löytyy: etenkin Yhdysvalloissa uudet yhteisölliset toimistotilat valtaavat sijaa muun muassa kauppakeskuksista.

Työelämä muuttuu ja sitä mukaa muuttuu myös yritysten tilantarve. Kysyntää on yhä enemmän lyhytaikaisille, tilapäisille tai muuten joustaville ratkaisuille, ja halukkuus sitoutua pelkästään yhteen 10–20 vuoden toimistovuokrasopimukseen on laskenut.

Joustavuutta tarvitaan myös projektiluonteisen työn lisääntymisen vuoksi sekä maantieteellisessä mitassa. Tietotyössä eri alojen yhteistyön merkitys korostuu, jolloin kaivataan enemmän sekä ennakoituja että sattumanvaraisempia törmäämisiä eri alojen asiantuntijoiden kesken.

CBRE:n Yhdysvalloissa tekemä tutkimus paljasti viime keväänä, että lähes puolet toimistovuokraajista ja -sijoittajista uskoo, että tilojen joustavuus on kaikkein tärkein trendi vuokralaismarkkinoilla tänä päivänä. Suomi ei suinkaan ole tästä poikkeus.

Joustava tila lisääntyy vauhdilla

JLL julkaisee ensi kuussa Euroopan-laajuisen coworking-tutkimuksensa, josta saatiin tällä viikolla maistiaisia JLL Suomen syksyn markkinakatsauksen julkaisun yhteydessä.

JLL:n tutkimusjohtaja Tero Lehtonen kertoi, että globaalisti coworking-tiloilla odotetaan olevan yli viisi miljoonaa käyttäjää vuoteen 2022 mennessä. Samassa ajassa coworking-toimispisteen määrä nousee 30 000 kappaleeseen. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa nykyisistä coworking-toimijoista aikoo kasvattaa tilatarjontaansa.

Lehtosen mukaan tutkimus ennakoi, että joustavan toimistotilan määrä kasvaa Euroopassa 20–20 prosenttia vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Vuonna 2017 kasvua nähtiin 23 prosenttia.

Euroopan 20 suurimmalle toimistomarkkinalle on tulossa uutta joustavaa toimistotilaa yhteensä 10 000 neliömetriä. Uusia tiloja lanseeraavat sekä coworking-operaattorit että perinteisemmät kiinteistönomistajat.

Murros kuin kaupassa

JLL järjesti aiheesta myös paneelikeskustelun, johon osallistuivat asiakkuuspäällikkö Tytti Juhokas Varmasta, maajohtaja Klaus Koponen maajohtaja Regukselta, toimitusjohtaja Tuomas Sahi Antiloopista, palvelujohtaja Niko Pulli Technopolikselta ja kiinteistösijoitusjohtaja Eetu Ristaniemi Aalto-Yliopistokiinteistöiltä.

Antiloopin Sahi kommentoi, että toimistomarkkinoilla on nähtävissä samankaltainen muutos kuin retail-markkinoilla on ollut jo jonkin aikaa.

–Coworking-tilojen suosion kasvu on oire asiakkaiden muuttuvista tarpeista. Myös vakiintuneet korporaatiot kaipaavat uutta tarjontaa ja uudenlaisia tilaratkaisuja perinteisten rinnalle. Joustavuuden tarve lisääntyy monestakin syystä. Väliaikaiset tilat ovat väliaikaisia, mutta niiden kysyntä on luonteeltaan pysyvää, Sahi sanoi.

–Coworking on yksi osa koko toimistoliiketoiminnan isompaa muutosta. Perinteiset 10–20 vuoden vuokrasopimukset ja vuokrasuhteet, jossa vuokranantaja ja vuokralaisyritys tapaavat vain kerran sopimusta allekirjoittaessa, alkaa olla vanhaa maailmaa, kommentoi puolestaan Technopoliksen Pulli.

Panelistit uskovat, että myös joustavissa tiloissa liiketoiminnan kassavirta syntyy edelleen tilavuokrista, ei niin sanotuista jäsenyyksistä, jotka ovat vähän liikaakin esillä coworking-tiloista puhuttaessa.

Liiketoiminta voi kuitenkin lähentyä retail-puolta kuten kauppakeskusliiketoimintaa ja muun muassa liikevaihtoon sidottujen vuokrasopimusmallien uskotaan yleistyvän.

Monenlaisia tarpeita

Coworking-tilojen suosion kasvun Suomessa on todennut myös liiketalouden AMK-opiskelija Sara Järvinen viime keväänä valmistuneessa, Rakli ry:n tilaamassa opinnäytetyössä: Coworking-markkina Suomessa ja organisaatioiden kokemukset.

–Markkinan kypsymisen myötä myös suuremmat organisaatiot ovat löytäneet coworking-tiloista lisäarvoa tuottavia elementtejä. Kustannussäästöt, kestävä kehitys, tilapäiskäyttö sekä maantieteellinen levittäytyminen ovat esimerkkejä näistä tekijöistä, Järvinen kirjoittaa.

–Painoarvo kustannussäästöistä painottuu entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin, joustavuuteen sekä inspiroivaan ja innovatiiviseen työympäristöön.

Hybä esimerkki tästä on Aalto-yliopiston kampuksella sijaitseva coworking-kampus ja yrityskiihdyttämö A Grid, joka vetää puoleensa kotimaisten suurien teollisuusyritysten satelliittitoimistoja.

–Aalto-yliopistossa syntyy vuodessa 70–100 uutta yritystä. Teollisuusjäteillä on tarve läsnäololle siellä, missä on uutta osaamista ja ajatuksia, Aalto CRE:n Ristaniemi kommentoi.

LISÄTIETOA:

Sara Järvinen: Co-working-markkina Suomessa ja organisaatioiden kokemukset (opinnäytetyö, Laurea AMK)

CBRE: The Agile Advantage

CBRE: UK Landlords & Investors Embrace the Flexible Revolution

Cushman & Wakefield: Coworking 2018 – The flexible workplace evolves

JLL: Coworking spaces to fill closed stores (USA)

JLL: Flexible Office Space | Coworking & Co. in the Big 7. (Germany)

 

Tuotot, vuokralaiskannattavuus ja niiden johtaminen
Lehtileikkeet

Hae sivustolta: