Alkanut vuosi on lähtölaukaus Terveiden tilojen vuosikymmenelle. Kyseessä on Valtioneuvoston tekemien selvitysten pohjalta julkaistu toimenpideohjelma kunnan kiinteistöihin.
Ohjelman tavoitteena on vuoteen 2028 mennessä saavuttaa konkreettisia tuloksia sisäilmasta kärsivien ihmisten auttamiseksi sekä tervehdyttää kuntien rakennuskanta pysyvästi.
On hienoa huomata, että tehdyissä selvityksissä nousee vahvasti esille mm. ennakoivan kiinteistönhoidon ja koulutuksen merkitys. Oman työni kautta olen huomannut, kuinka kiinteistön sisäolosuhteisiin voidaan merkittävästi vaikuttaa joskus suhteellisen pienilläkin toimenpiteillä. Tärkeintä on halu selvittää ongelmien juurisyyt ja etsiä aktiivisesti ratkaisuja.
Ilmanvaihdon ongelmat aiheuttavat oireilua
Kosteus- ja homevauriot ovat vieneet paljon palstatilaa lehtien sivuilta, mutta ilmanvaihdon ongelmista puhutaan harvemmin. Kuitenkin kuntien raportoimien sisäilmaongelmien syy löytyy selvityksen mukaan kuitenkin useammin ilmanvaihdon ongelmista ja puutteista. Raportin tulokset eivät yllättäneet. Asiantuntijana tutkin työkseni rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien vikoja ja puutteita sekä suunnittelen korjausratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin.
Ilmanvaihdon ongelmat voivat johtua useista eri tekijöistä ja saattavat olla ratkaistavissa pienilläkin korjaustoimenpiteillä. Usein ongelmat ovat isompia. Vanhoissa rakennuksissa on aina omat rakennusaikakauden tekniikasta johtuvat puutteensa, mutta ikävä kyllä välillä tulee törmättyä myös ammattitaidon tai työmoraalin puutteeseen.
Se, että joudutaan tekemään mittavia korjaustöitä 2010-luvulla rakennettuihin tai peruskorjattuihin rakennuksiin on siitä surullinen osoitus.
Tunnista sisäolosuhteisiin vaikuttavat asiat
Kun kiinteistön tekniikasta, ylläpidosta ja huollosta vastaavat henkilöt tunnistavat kiinteistön sisäolosuhteisiin vaikuttavat asiat ja asennuksista ja huoltotöistä huolehtivat ammattilaiset, ollaan voiton puolella. Kiinteistön käyttäjien kuuntelu, aktiivinen havainnointi ja puuttuminen epäkohtiin, ovat avaimet terveisiin tiloihin.
Koulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa, sillä liki kaikki rakentamiseen liittyvät asennukset ja säädöt voivat osaltaan vaikuttaa rakennuksen sisäilmastoon.
Alta löydät tiiviin tärppilistan, jonka avulla kuka tahansa rakentamisen ja kiinteistön ylläpidon ammattilainen voi helposti huomioida sisäolosuhteiden yleisimpiä häiriötekijöitä työssään ja raportoida havainnoista eteenpäin.
1. Oikea lämpötila.
Lämpöviihtyvyyden yksilölliset erot ovat suuret, mutta suurin tyytyväisten osuus on, kun ilman lämpötila lämmityskaudella on 21 – 22 °C. Lämpöviihtyvyyteen vaikuttaa lisäksi kylmien pintojen ja pystysuuntaisten lämpötilaerojen aiheuttama vedon tunne.
2. Tarkasta tekniikkakotelot- ja kuilut.
Avoimet läpiviennit toimivat usein sekä hiukkas- että kaasumaisten epäpuhtauksien lähteenä, minkä kautta ilmavirtausten mukana voi tulla sisäilmaan epäpuhtauksia, tavallisimmin villakuituja, jotka voivat aiheuttaa oireilua. Tiivistämättömät läpiviennit voivat olla myös paloturvallisuusriski.
3. Korvaa kuitulähteet, kuten pölyävät vanhat akustiikka- ja alakattolevyt tai tuloilmakanavistossa olevat villavaimentimet. Näin vähennät sisäilman kuitupitoisuutta. Jos uusiminen ei ole mahdollista, tulee avoimet kuitupinnat pinnoittaa.
4. Seuraa painesuhteita. Paine-erojen seurauksena syntyy ilmavirtauksia, mitkä siirtävät mukanaan mm. lämpöä, kosteutta ja epäpuhtauksia. Tavanomaisissa sisätiloissa puutteet painesuhteissa voi tuntea kovana ilmavirtauksena ovien/ikkunoiden väleissä sekä niiden vinkumisena ja avaamisen tai sulkemisen vaikeutena.
5. Tarkasta siirtoilmareitit. Siirtoilma tarkoittaa ilmaa, jonka on suunniteltu virtaamaan huonetilasta toiseen. Siirtoilma tarvitsee aina hallitun reitin, kuten oviraon tai siirtoilmalaitteen, jotta tilojen välille ei muodostu hallitsemattomia ilmavirtauksia ja rakennuksen painesuhteet toimivat suunnitellusti.
6. Oikaise oikosulkuvirtaukset. Oikosulkuvirtaus tarkoittaa sitä, että huoneeseen tuloilmalaitteen kautta puhallettava ilma virtaa suoraan tai lähes suoraan poistoilmaan tuulettamatta huonetta tehokkaasti. Tämän voi toisinaan nähdä helposti tulo- ja poistoilmalaitteiden sijoituksista. Puutteellinen ilmanjako ja oikosulkuvirtaukset heikentävät sisäilman laatua.
7. Suhtaudu vakavasti kosteusjälkiin. Kosteusjäljet voivat olla merkki esim. huomattavasta rakenteellisesta vauriosta tai vesivuodosta ja toisaalta pienestä rakennusaikaisesta säilytyspuutteesta. Havaitut jäljet tulee aina raportoida eteenpäin.
Kirjoittaja Antti Alanko työskentelee Are Oy:ssä ilmanvaihdon asiantuntijana.
