Tekoäly varmistaa turvallisen sisäilman ja vähentää virusten leviämistä

Olen istunut laskujen mukaan urani aikana noin 8 800 palaverissa, arviolta yli 13 200 tuntia yhdessä muiden ihmisten kanssa.

Suurin osa tapaamisista on päättynyt helpotukseen tunteeseen, kun olen päässyt kokoushuoneen väsyttävästä sisäilmasta ulos hengittämään raikasta ilmaa.

Tällä hetkellä harva meistä kokoustaa fyysisesti muiden kanssa, mutta tutkimusten mukaan noin puoli miljoonaa työkykyistä suomalaista on kärsinyt huonosta sisäilmasta. Tämä käsittää 15 prosenttia Suomen työvoimasta.

Viime viikolla Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jossa tehokkaan ilmanvaihdon ja virusten määrän vähenemisessä löydettiin yhteys.

Tilastojen mukaan hengitämme Suomessa maailman puhtainta ilma ja olemme teknologisesti yksi maailman edistyneimmistä maista. Tästä huolimatta luemme säännöllisesti uutisia huonosta sisäilmasta, joka viimeisten tutkimusten mukaan levittää myös tehokkaammin viruksia.

Puutteellisesti viritetty LVI-järjestelmä aiheuttaa sisäilmaongelmia ja liiallista energiankulutusta

Parhaat ja moderneimmat LVI- ja rakennusautomaatiojärjestelmät eivät pysty takaamaan hyvää sisäilmaa, jos niitä ei valvota tai niiden käyttöönotto, testaus ja virittäminen on ollut puutteellista. Valitettavan usein ongelmat havaitaan vasta kun tiloihin on muutettu, takuuajat umpeutuneet ja työntekijät valittavat päänsärkyä ja väsymystä.

Epävireisen LVI- ja automaatiojärjestelmän ongelmana on useimmiten tiukka aikataulu. Järjestelmien käyttö siirtyy liian nopeasti urakoitsijalta huoltoliikkeelle. Kun käyttäjä ei ole tarpeeksi vihkiytynyt järjestelmään, se johtaa käyttöasteeseen nähden tarpeettomaan ilmanvaihtoon ja vääriin painesuhteisiin aiheuttaen sisäilmaongelmia ja tarpeetonta energiankulutusta.

Asiaa korjataan tyypillisesti tilaamalla paikalle sisäilma-asiantuntija. Työn pohjalta asiantuntija laatii raportin, jossa on käyttöön liittyviä toimenpideohjeistuksia tai ehdotuksia parannusinvestoinneista. Pelkkä selvitys voi pahimmillaan maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

Tekoäly ilmoittaa ongelmista automaattisesti ja varmistaa parhaan sisäilman jatkuvalla syötöllä

Nuuka on kehittänyt tekoälyyn perustuvan täysin automaattisen diagnostiikkajärjestelmän ja sovelluksen ilmanvaihdon optimointiin.

Nuukan diagnostiikkajärjestelmä analysoi laitteistoja jatkuvalla syötöllä ja ilmoittaa kiinteistöhuollolle vioista saman tien. Kun sisäilma huononee, syyt saadaan selville heti – näin voidaan vähentää kalliiden ja aikaa vievien asiantuntijapalveluiden ostoa.

Nuukan tekoälysovellus optimoi ja päivittää rakennuksen ilmanvaihdon määriä, painesuhteita ja automaatiojärjestelmälle sopivia asetusarvoja reaaliaikaisesti. Sovellus varmistaa, että ilmanvaihto toimii optimaalisesti vähentämällä tarpeetonta energiankulutusta.

Kun pidämme huoneiden lämpötilat ja hiilidioksidipitoisuudet käyttötarpeiden mukaisena tai kuten koronaviruspandemian aikana – erityisen tehostettuina – sisäilmaolosuhteet ja käyttökokemus tiloissa säilyy miellyttävänä ja turvallisena.

Paras mahdollinen sisäilman laatu ei tarkoittaa pelkästään parempaa keskittymiskykyä ja vireyttä, vaan myös vähemmän sairauspoissaoloja. Näin ollen, kun pääsemme joskus takaisin toimistoille isommalla porukalla, voimme varmistaa puhtaan, raikkaan ja turvallisen työympäristön, jossa on ilo tehdä töitä yhdessä.

Kirjoittaja Tuomas Pippola on Nuuka Solutions Oy:n toimitusjohtaja.

Nuuka auttaa asiakkaita parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, vähentämään operatiivisia kustannuksia ja mahdollistamaan paremman sisäilmaston rakennuksissa. 

Nuuka

 

 

Edellinen artikkeliLehtileikkeet: Kouvolan uudeksi toimitilajohtajaksi Xamkin lehtorina toimiva Katja Ahola
Seuraava artikkeliLAK Real Estate nimittänyt hankekehityspäällikön