On yksi asia, jota ei vielä kehitetä ilmastotietoisesti

Rakennuttajien haasteena on tällä hetkellä oikeantasoisten hiilijalanjälkitavoitteiden asettaminen. Vähähiilinen rakennuttaminen edellyttää tavoitteiden lisäksi myös määrätietoista ohjausta ja uusia toimintatapoja, joita lukuisat rakennuttajat kehittävät parhaillaan yhteistyössä. 

Jotain olennaista on jäänyt ilmastotietoisen rakentamisen kehittämisessä varjoon. Hyvä rakentamistapa on vanhentunut, sillä sen mukainen rakentaminen ei johda rakennettua ympäristöä hiilineutraaliksi.

RAKLI ry on paikannut puutetta näyttämällä kiinteistöomistajille ja rakennuttajille suuntaa vähähiilisyyden tiekartallaan. A-Insinöörien ja RAKLI:n käynnistämä vähähiilisen rakennuttamisen klinikka jatkaa samalla tiellä ja vastaa rakennuttajaorganisaatioiden konkreettisiin kysymyksiin. Koolla on 25 rakennuttajaa, jotka parhaillaan laativat omille hankkeilleen vähähiilisyyden tiekarttaa ja suunnitteluohjeita ja asettavat hiilijalanjäljelle tavoitetasoja.


Vähähiilisen rakennuttamisen klinikassa on mukana 25 rakennuttajaa.  

Miten arvioida vähähiilisyyttä – menetelmä on nyt olemassa!

Vähähiilinen rakennuttaminen edellyttää hiilijalanjälkitavoitteiden asettamista ja määrätietoista ohjausta. Osaa klinikan osallistujista arvelutti vielä syksyllä hiilijalanjälkilaskennan sisältö ja laskentatapojen kirjo. Viime aikoihin asti menetelmät ovat aiheuttaneet hämmennystä, eikä alalla ole syntynyt hyvää käsitystä siitä, millainen hiilijalanjälki ylipäätään on tavoittelemisen arvoinen. Lue lisää: Hiilijalanjälkilaskenta

Verrattain tuore ja yhä päivittyvä ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmä säästänee meidät tältä pohdinnalta jatkossa. Menetelmä soveltuu kaikkiin rakennushankkeisiin, ja sitä voidaan tarpeen mukaan täydentää. Rakennuttajan on tärkeä tarkastella hiilijalanjälkeä kokonaisuutena ja ohjata sitä hankekohtaisesti.

Mikä on ”oikea” hiilijalanjäljen tavoitetaso?

Rakennuttajien haasteena on tällä hetkellä oikeantasoisten hiilijalanjälkitavoitteiden asettaminen. Markkina muuttuu jatkuvasti vähähiilisemmäksi energiateollisuuden ja rakennusmateriaaliteollisuuden ansiosta, joten tavoitteidemmekin pitäisi kiristyä vastaavasti.

Esimerkiksi A-Kruunu loi itselleen vähähiilisen rakennuttamisen tiekartan, jolle on aikataulutettu vuosittain tiukkenevat päästövähennystavoitteet. Tavoitehan voi olla myös kehitystehtävä, esimerkiksi: ”Vuonna 2021 luomme vähähiilisen rakennuttamisen prosessin ja otamme sen käyttöön kaikissa alkavissa hankkeissa”. Lue lisää: Vähähiilinen rakennuttaminen

Tavoite voidaan asettaa myös hankekohtaisesti ilman yleistä mittaria, jolloin tavoitteena on minimoida hiilijalanjälki hankkeessa, hankkeen erityispiirteet huomioiden.

Puolet hiilijalanjäljestä syntyy jo ennen käyttöönottoa, käytännössä suurelta osin rakennusmateriaaleista. Klinikka osoitti, että materiaaleihin sitoutuneen hiilikuorman minimointi tuntuu rakennuttajista vieraammalta kuin energiaratkaisujen optimointi.

Kiinnostus ja tarve siihen on kuitenkin suuri. Tavanomaisen betonin käytön osuus on noin kahdeksan prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, eli suurempi kuin lentoliikenteen. Puolet maailman neitseellisistä materiaaleista käytetään rakennusteollisuudessa eikä määrä ole ympäristön kantokyvyn rajoissa.

Tulevat vuodet nostanevat materiaalien hiilijalanjäljen keskiöön vähähiilisen rakennuttamisen ohjaamisessa. Esimerkiksi ACRE ja Kojamo pyrkivät jo nyt löytämään tapoja saada materiaalinkäytön hiilijalanjälki aisoihin.

Tätä ei vielä kehitetä ilmastotietoisesti!

Rakentamisessa hyödynnetään enenevässä määrin esimerkiksi kiertoenergiaratkaisuja, joilla siirretään yhden tilan tai prosessin hukkalämpöä toisen hyödyksi. Hyvin ja huonosti toimivien energiavirtojen ero uudis- ja korjausrakentamishankkeissa voi olla useita kymmeniä prosentteja, joten optimoinnissa on usein parantamisen varaa.

Jos rakennuttaja määrätietoisesti edellyttää hankkeessaan suunnitteluryhmältä kunnianhimoista E-lukua, voi mahdottomalta tuntuvasta tavoitteesta päästä mahdolliseen ja jopa löytää kestävää taloudellista kannattavuutta, kuten eräässä Ylvan rakennuttamassa kohteessa on osoitettu.

Kiinnostavaa on myös se, mitä ei vielä kehitetä. Pidämmekö itsestäänselvyytenä, että asetetut tavoitteet toteutetaan osaamisella ja ammattitaidolla? Rakennushankkeessa toimivat kymmenet eri osapuolet, joiden osaaminen ratkaisee lopputuloksen laadun. Olisiko aika myös sille, että hankintapäätöksissä varmistetaan rakennuttajakonsultin, suunnittelijoiden ja toteuttajien asiantuntemus hiilijalanjäljen ohjauksesta?

Klinikan myötä meillä on tilaisuus oppia toisiltamme. Kaikkea ei tarvitsekaan selvittää 24:een kertaan! Tervetuloa mukaan klinikan jatkoille syyskuussa, jolloin julkaisemme myös vähähiilisen rakennuttamisen oppaan – kaikkien rakennuttajien hyödyksi.

 

Tekniikan tohtori Liisa Jäätvuori on riskienhallinnan ja vähähiilisen rakennuttamisen erityisasiantuntija, ja toimii A-Insinööreissä kestävän kehityksen ja uusien palveluiden johtajana.

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeliEnergiamurros syytä ottaa mukaan kiinteistöalan liiketoimintamalleihin
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Turun Teknologiakiinteistöt kehittää Itäharjun alueelle uutta toimistokokonaisuutta