Suomen kansallinen tavoite hiilineutraaliuden osalta on vuodessa 2035. Useat kiinteistönomistajat ovat asettaneet hiilineutraaliudelle vielä tätäkin tiukempia tavoiteaikatauluja. Ohjaavina tekijöinä ovat osaltaan lainsäädännön, rahoituksen, sidosryhmien ja kiinteistön käyttäjien vaatimukset sekä kilpailukykyyn liittyvät tekijät. Se, miten asetettu hiilineutraaliustavoite saavutetaan ja mitä tässä kokonaisuudessa tulisi huomioida, on monella toimijalla vielä työn alla. Hiilineutraaliudessa on lopulta kyse siitä, että se määrä päästöjä, joita tuotetaan ilmakehään, sidotaan myös erilaisiin hiilinieluihin. Tällöin yrityksen toiminta ei enää lisää ilmakehän hiilipitoisuutta.
Mutta lähdetäänpä liikkeelle hiilineutraaliuden tiekartasta. Tiekartan avulla rakennetaan konkreettinen suunnitelma sille, miten hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa asetetussa aikataulussa. Asetettuihin tavoitteisiin on helpompi päästä, kun nykytilanne on selvillä ja keinot päästöjen vähentämiseksi määritelty. Kiinteistötasolla tarkemmat toimenpiteet tiekarttaa varten voidaan selvittää esimerkiksi energiakatselmusten avulla. Kun suunnitelmallinen polku on luotu vuosiksi eteenpäin, tulee tekemisestä konkreettisempaa ja toimenpiteiden budjetoinnista helpompaa.
Yritykselle rakennettu hiilineutraaliuden tiekartta sisältää tyypillisesti toimenpiteitä, joilla pyritään ensisijaisesti vähentämään ja tehostamaan nykyistä energiankäyttöä. Tämä on mielestäni järkevin ratkaisu niin taloudellisesta kuin ympäristönäkökulmastakin, sillä nykyisen kiinteistökannan osalta suurin osa päästöistä muodostuu kiinteistön käytön aikana, joten energiankäytön vähentämisellä on kokonaisuuden kannalta suuri merkitys. Tänä päivänä energian hintojen nousu ja toimitusepävarmuuden kasvu ovat herättäneet yhä enemmän kiinnostusta uusiutuvan energian investointeihin. Energiaa voidaan tuottaa kiinteistöllä esimerkiksi lämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla. Sähkö ja osalla paikkakunnista jo kaukolämpökin voidaan hankkia kiinteistölle uusiutuvana energiana alkuperätakuulla. Loput yrityksen päästöt, joita ei ole mahdollista vähentää, voidaan kompensoida. Tämän ratkaisun ei tulisi koskaan olla ensisijainen keino päästöjen vähentämisessä.
Mitä nämä päästöt sitten ovat, joita halutaan vähentää? Alkuun kiinteistöpuolella keskityttiin lähinnä scope 1 (suorat päästöt) ja scope 2 -päästöihin (epäsuorat päästöt), joihin yrityksen on mahdollista vaikuttaa melko helposti. Suoria scope 1 -päästöjä syntyy kiinteistöllä esimerkiksi öljylämmityksen seurauksena. Epäsuoria scope 2 -päästöjä syntyy kiinteistölle ostetun sähkön, kaukokylmän tai kaukolämmön tuotannon seurauksena. Hiilineutraaliutta kohti pyrittäessä, pelkästään näiden päästöjen vähentäminen ei pidemmällä aikavälillä riitä. Yrityksissä syntyy edellä mainittujen päästöjen lisäksi epäsuoria scope 3 -päästöjä rakentamisen, hankintojen ja palveluiden sekä lopputuotteiden käytön seurauksena. Näihin päästöihin yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat haastavampia kuin scope 1 ja 2 -päästöihin.
Miten epäsuoria scope 3 -päästöjä voitaisiin sitten vähentää? Olemassa olevissa rakennuksissa merkittävässä roolissa ovat hankinnat ja palvelut ja näiden toimintaketjujen ohjaaminen oikeaan suuntaan. Rakennusten kohdalla rakentaminen hiilineutraalisti tai jopa hiilinegatiivisesti on yhä merkittävämmässä asemassa tulevaisuudessa. Ensin on tietysti tunnistettava, mistä yrityksen scope 3 -päästöt muodostuvat, jotta merkittävimpiä päästöjä voitaisiin lähteä vähentämään. Päästöt voidaan selvittää esimerkiksi osana hiilineutraaliuden tiekarttaa tai yritykselle tehtävää vastuullisuusraportointia.
Kun kiinteistön omistajan omat tavoitteet ajavat yhä voimakkaammin kohti hiilineutraaliutta, niin samalla myös yhä useammalla kiinteistön käyttäjällä on tavoite hiilineutraaliudesta. Kiinteistön omistajan on huomattavasti helpompi viestiä kiinteistöjen vuokralaisille ja eri sidosryhmille tavoitteesta, kun konkreettinen polku kohti hiilineutraaliutta on rakennettu.
Valtioneuvosto on listannut, että ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Jotta voisimme tehdä osamme tässä työssä, on meidän jokaisen ryhdyttävä toimeen. Lähdetään siis rakentamaan yhdessä hiilineutraalia tulevaisuutta!
Kirjoittaja Mari Rajaniemi työskentelee EcoReal Oy:ssä johtajana vastuualueenaan hiilineutraalisuus.
