Tavoitteena hiilineutraalius, kannattaako kompensoida?

Yhä useampi vastuullinen kiinteistönomistaja asettaa tavoitteekseen oman toiminnan hiilineutraaliuden, esimerkiksi Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Miten homma hoidetaan käytännössä?

Kiinteistöjen elinkaarenaikaisista ilmastopäästöistä noin kaksi kolmasosaa muodostuu käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Neljäsosa muodostuu rakentamisesta, pääasiassa rakennusmateriaaleista, joista betonin osuus on suurin. Uudet rakennukset ovat energiatehokkaampia ja niissä käytönaikaisen energiankulutuksen osuus on pienempi.

Ilmastopäästöjen vähentämisellä on kiire, joten niukat resurssit kannattaa kohdentaa sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat aidosti ja nopeasti. Kiinteistöjen kohdalla nopein ja kustannustehokkain keino on olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. Toimenpiteet ovat olleet jo pitkään hyvin kannattavia ja kohonneet energianhinnat ovat lisänneet niiden kannattavuutta entisestään. Projektit ovat nopeita, sillä energiaremontin kesto on tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen.

Energiatehokkuuden parantamisen jälkeen toiseksi paras toimenpide on paikallisen uusiutuvan energiantuotannon lisääminen, esimerkiksi lämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla. Energianhinnan nousu tuntuu saaneen myös kuluttajat liikkeelle. Olen viime aikoina valmistellut taloyhtiön energiaremonttia ja ainakin maalämpötoimittajilla tuntuu olevan kova kiire.

Kolmas tehokas keino pienentää, ainakin laskennallisia, ilmastopäästöjä on ostoenergian muuttaminen uusiutuvaksi. Sähkön osalta se on helppoa ja kustannustehokasta, koska uusiutuvaa sähköä on paljon tarjolla ja siitä ei tarvitse maksaa juurikaan preemiota. Kaukolämmön osalta tilanne on toinen, sillä kiinteistönomistajat ovat alueellisen monopolin armoilla. Ainakin Helsingissä paikallinen energiayhtiö ehtii vielä näännyttää asiakkaansa hinnankorotuksilla ennen kuin lämmöntuotannosta saadaan päästötöntä.

Monet vastuulliset kiinteistönomistajat ovatkin pienentäneet omaa hiilijalanjälkeään vaihtamalla uusiutuvaan ostosähköön. Periaatteessa se on hyvä toimenpide, mutta käytännössä sen vaikutus globaaleihin ilmastopäästöihin on kyseenalainen. Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa, koska se on tuotantokustannuksiltaan edullisin sähköntuotantomuoto. Tuulivoimasijoittajan investointipäätöksen kannalta ei ole mitään merkitystä, ostaako joku suomalainen kiinteistönomistaja uusiutuvaa sähköä vaiko ei.

Vastaus otsikon kysymykseen on: kannattaa, sen jälkeen, kun kaikki muut edellä mainitut toimet on tehty. Hiilineutraalius tai jopa hiilinegatiivisuus ei onnistu ilman kompensointia. Haluan kuitenkin korostaa, että kompensointi on vasta viimeinen toimenpide, sekä ilmastopäästöjen että kustannustehokkuuden näkökulmasta.

Kompensointimarkkina on vielä kehittymätön ja kiinteistönomistajien kannattaa varoa käärmeöljykauppiaita. Kompensoinnin vaikuttavuuden kannalta on tärkeintä, että se on aidosti lisäistä eli kyseistä toimenpidettä ei tehtäisi ilman kompensointia. EcoReal on kompensoinut omat jäljelle jääneet päästönsä ja ylikin Hiilipörssin kautta. Soiden ennallistaminen tuottaa hyötyjä ilmaston lisäksi vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle.

 

Kirjoittaja Juho Mäkelä toimii EcoReal Oy:n talous- ja rahoitusjohtajana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeliApteekkien Eläkekassa investoi Solar Foodsille toteutettavaan toimitilakiinteistöön Vantaalla
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Kupittaa paisuu Itäharjulle – Turun Teknologiakiinteistöjen InfraCityn ja IndustryCityn väliin tulossa lisää toimistoinvestointeja