Suora sähkölämmitys kaukolämpöä vihreämpää

Rakennusten lämmitys vastaa noin neljännestä Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.

Tästä johtuen päästövähennykset rakennetussa ympäristössä ovat merkittävä tekijä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Energiatehokkuuden parantaminen ja sen myötä rakennusten kulutuksen vähentäminen on tehokkain tapa vähentää lämmityksen päästöjä, mutta millä loppuosa olisi järkevintä tuottaa?

Valinta tehdään usein taloudellisin perustein, mutta ilmastopäästöjen merkitys on hiljalleen nostamassa päätään toiseksi merkittäväksi päätöksenteon kriteeriksi.

Perinteisesti Suomen kansallinen ylpeyden aihe on ollut tehokas sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto, jossa polttoaineen energiasta saadaan hyödynnettyä paljon suurempi osa kuin tuottamalla sähköä tai lämpöä erikseen.

Tehokkuuden hyöty on kiistaton, mutta valitettavasti fossiilisten polttamiseen perustuvan yhteistuotannon päästökerroin on korkea, yli kaksinkertainen sähköntuotannon keskiarvoon nähden.

Yhteistuotannolla tuotetun kaukolämmön keskimääräinen päästökerroin vuonna 2018 oli 244 g/kWh, kun sähköntuotannon keskiarvo oli 114 g/kWh.

Jos esimerkiksi toimisto- tai asuinkerrostalo muutetaan kaukolämmöstä maalämpöön, ja lämpöpumppu tuottaa 3 yksikköä lämpöä yhdellä yksiköllä sähköä, jää lämmityksen päästökertoimeksi 38 g/kWh. Kaukolämmön päästöt ovat siis keskimäärin kuusinkertaiset maalämpöön nähden.

Toistaiseksi kaukolämmön vaihtaminen suoraan sähkölämmitykseen ei kovin usein ole taloudellisesti kannattavaa, mutta geoenergian ja muiden lämpöpumppujärjestelmien osalta tilanne on jo toinen.

Yhä useammassa kohteessa lämmitysmuodon vaihto on myös taloudellisesti perusteltu keino vähentää ilmastopäästöjä.

Kannattavuus tulee tarkastella aina tapauskohtaisesti, sillä vaihtoehtojen hinnoittelumallit ja päästökertoimet vaihtelevat huomattavasti alueittain.

Helppo ratkaisu tähän on teettää kiinteistökohtainen energiakatselmus, jolla selvitetään kulutuksen vähentämisen sekä vaihtoehtoisten lämmitystapojen kannattavuus ja ilmastovaikutus.

(Lähde: Tilastokeskus, sähkön ja lämmön tuotannon CO2-päästöt.)

 

Kirjoittaja Antti Mäki on EcoReal Oy:n teknologiajohtaja.