Sisäilmaongelmien korjaaminen on monen tekijän summa

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat säännöllisesti uutisissa. Vähän aikaa sitten ystäväni pyysi minulta apua lapsensa koulun sisäilmatutkimuksen tulosten tulkintaan. Hän lähetti minulle tilaluettelon sekä yksittäisiä mittaus- ja analyysituloksia.

Tilanne on tuttu monelle sisäilma-asioiden parissa työskentelevälle. Pelkästään numeroita tutkimalla sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan ratkea.

Tuntematta rakennusta, sen rakenteita tai tietämättä tarkemmin koulun tilannetta, en valitettavasti voinut lähteä kovin syvällistä tulkintaa tekemään.

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen tutkiminen ja korjaaminen on paljon muutakin kuin lukuja; se on kokonaisvaltaista salapoliisintyötä, jossa ongelmien aiheuttajia etsitään useammalla eri menetelmällä.

Syitä sisäilmaongelmiin on useita

Usein sisäilmaongelmiin on enemmän kuin yksi syyllinen. Pikaoikeudenkäynti on joskus pystyssä heti ensimmäisen mahdollisen syyllisen löydyttyä. Siinä laitetaan todennäköisimmältä vaikuttava haittatekijä eli sisäilmaongelman mahdollinen aiheuttaja tiukasti aisoihin.

Pian saattaa kuitenkin käydä ilmi, että ongelmia löytyy edelleen. Tästä tehdään helposti johtopäätös, että korjaus epäonnistui, vaikka alun perinkään ei etsitty ja korjattu kaikkia ongelmaan vaikuttavia asioita.

Millainen on onnistunut sisäilmahanke?

Onnistuneessa sisäilmahankkeessa saavutetaan asetetut tavoitteet. Haastavaa on määrittää tavoitteet siten, että hanke onnistuu kaikkien osapuolten näkökulmasta.

Eri tutkimus- ja korjaustoimenpiteiden käyttöikä-, laatu- ja kustannustavoitteet vaihtelevat huomattavasti tilanteen mukaan. Esimerkiksi ennakoiva riskinarvio tehdään jo ennen kuin minkäänlaista vauriota tai oiretta on ilmaantunut. Tavoitteena on määritellä kunnossapitotoimenpiteet, joilla sisäilmaongelmien synty lähtökohtaisesti estetään kokonaan.

Kun sisäilmaongelmat ovat jo päällä, pitää käyttäjille saada nopeasti terveellisemmät tilat. Tavoitteeksi voidaan asettaa kriittisimpien sisäilman laatua heikentävien tekijöiden etsiminen ja poistaminen.

Tilanne voidaan parantaa esimerkiksi korjaamalla kosteusvauriot, tekemällä tiivistyskorjauksia tai hallitsemalla rakennuksen painesuhteita. Pyrkimyksenä on turvata tilojen käyttö suurempiin korjauksiin valmistautumisen ajan. Sisäilman korjaushanke voi siis olla onnistunut, vaikka kaikkia haittatekijöitä ei poisteta.

Älä pilaa sisäilmakorjausta hätiköinnillä

Kun valmistaudutaan laajoihin korjauksiin, joilla halutaan taata laadukas sisäilmasto pitkäksi aikaa, esityö pitää tehdä erityisen huolellisesti.

Kattavat ja oikein kohdistetut tutkimukset, huolellinen suunnittelu ja riittävän pitkä työmaavaihe takaavat edellytykset toteuttaa tavoitteiden ja laatuvaatimusten mukaiset korjaukset. Jokainen näistä vaiheista on kriittinen lopputuloksen onnistumisen kannalta – ja jokainen voidaan pilata hätiköinnillä.

Onnistumiseen eli asetetun tavoitteen mukaiseen lopputulokseen, on useita eri reittejä ja mahdollisuuksia. Tärkeää on myös muistaa asettaa ne tavoitteet.

Yhdessä paremman sisäilman puolesta!


Kirjoittaja Saija Varjonen työskentelee korjausrakentamisen suunnittelujohtajana A-Insinööreillä.

Varjonen etsii työssään parhaita mahdollisia ratkaisuja sisäilmaongelmaisiin tiloihin ja kosteusvaurioista kärsiviin rakennuksiin.

Lue lisää:

https://www.ains.fi/blogit/sisailmaongelmien-korjaaminen/