Rinteen hallitus esittää energiatehokkuuden resurssien tuhlausta

Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta se ei saa johtaa siihen, että rajallisia resursseja käytetään typerästi.

Kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa monilla taloudellisesti kannattavilla toimenpiteillä, jotka pienentävät tehokkaasti ilmastopäästöjä ja parantavat samalla kiinteistöjä käyttävien ihmisten sisäolosuhteita.

Hallitus on parhaillaan viemässä lainsäädäntöön uutta rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.

Rinteen hallitus uhkaa kuitenkin vesittää tavoitteen toteutumisen pakottamalla kiinteistönomistajat investoimaan satoja miljoonia euroja sähköautojen latauspisteisiin.

Tämä syrjäyttää kustannustehokkaampia ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävämpiä toimenpiteitä.

Vielä edellisen hallituksen aikana direktiivin kansallista toimeenpanoa valmisteltiin minimivaatimusten mukaisesti.

Kesän jälkeen uudet ministerit puuttuivat valmisteluun ja vaativat lainsäädäntöön tiukennuksia erityisesti sähköautojen latauspisteiden osalta. Jostain syystä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmät eivät herättäneet ministereissä kiinnostusta.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan uusissa asuinrakennuksissa jokaiseen autopaikkaan on oltava putkitus siten, että se mahdollistaa latauspisteen asentamisen, jos paikkoja on yli neljä kappaletta (direktiivi: yli 10 kpl). Uusissa ei-asuinrakennuksissa, joissa on yli 10 autopaikkaa, vaaditaan latauspisteet 10 prosenttiin paikoista ja putkitus 50 prosenttiin (direktiivi: 1 latauspiste, putkitus 20 prosenttiin paikoista).

Uudet vaatimukset koskevat myös olemassa olevia rakennuksia. Direktiivin mukaan ei-asuinrakennuksissa, joissa on yli 20 autopaikkaa, on oltava säädetty määrä latauspisteitä vuoden 2025 alkuun mennessä. Direktiivi jättää siis tilaa kansalliselle toimeenpanolle ja hallitus vastaa tähän vaatimalla latauspisteet 10 prosenttiin paikoista.

Jos hallituksen esitysluonnos etenee laiksi asti, se johtaa siihen, että kiinteistönomistajat joutuvat käyttämään jopa puoli miljardia euroa toimenpiteisiin, joiden ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus on kyseenalainen.

Suomen autokanta uusiutuu ja sähköistyy hyvin hitaasti. Vaikka sähköautojen kuluttama sähkö olisikin tuotettu hiilineutraalisti, niiden akkujen valmistus aiheuttaa merkittävät ilmastopäästöt.

Toteutuessaan esitysluonnos johtaisi myös siihen, että sähköautojen latauspisteitä olisi pakko rakentaa sellaisiin paikkoihin, joissa niille ei ole käyttöä.

Esimerkiksi maaseudulla sijaitsevassa lähikaupassa asioidaan tyypillisesti 5–10 minuuttia kerrallaan. Kuinka moni asiakas laittaa autonsa siksi aikaa lataukseen?

Mikäli ilmastonmuutosta halutaan ihan oikeasti torjua, poliittisten päättäjien tulee asettaa hiilidioksidipäästöille hinta ja katto. Markkinoiden tehtäväksi jää toteuttaa tarvittavat toimenpiteet teknis-taloudellisesti järkevimmällä tavalla.

 

Kirjoittaja Juho Mäkelä on EcoReal Oy:n talous- ja rahoitusjohtaja.