”Placemaking” ideologiana kaupallisten kiinteistöjen kehittämisessä

”Placemaking” – suomennettuna ”paikan tekeminen” – viittaa suunnitteluprosessiin, jonka päämääränä on luoda laadukkaita ympäristöjä, joissa ihmiset ja yhteisöt viihtyvät, heidän on hyvä olla, elää ja toteuttaa itseään. Käsitteen juuret ovat kaupunkisuunnittelussa ja julkisen tilan ihmislähtöisessä kehittämisessä, mutta sitä hyödynnetään laajasti myös kaupallisissa elävöittämishankkeissa.

Yleisesti, placemaking tekee eron ”paikan” (place) ja ”tilan” (space) välillä. Tässä yhteydessä ”tilaa” voi periaatteessa olla mikä tahansa rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan ilmiasu – katutilat, korttelit, naapurustot ja keskustat sekä yksittäiset palvelukiinteistöt. Tunniste ”paikka” taas saavutetaan, kun ihmiset liittävät tiloihin itselleen arvokkaita merkityksiä, tunnistavat ja omaksuvat niiden ominaispiirteitä. Paikkoihin liitetään tunnesiteitä. Ne vetävät ihmisiä puoleensa. Placemaking katsoo funktiota pidemmälle, ja keskittyy niihin tekijöihin, jotka lisäävät kohteen houkuttelevuutta, realisoivat yhteisöjen tarpeita ja haluja, sekä edistävät paikallista hyvinvointia.

Onko kauppakeskus paikka?

Placemaking ajattelun soveltaminen kiinteistöliiketoiminnassa voi nostaa kiinteistön arvoa sekä avata uusia näkökulmia kaupallisten kiinteistöjen rooliin paikallismarkkinassa. Esimerkiksi kauppakeskukset ovat luonteeltaan ”puolijulkisia” tiloja, joissa on tapahtumia ja toimintaa ja ihmiset voivat vapaasti liikkua ja kohdata toisiaan. Tämä sosiaalinen ulottuvuus on yksi niistä tekijöistä, joka saa ihmiset edelleen valitsemaan fyysisen kaupan digitaalisen alustan sijaan. Kauppakeskukset ovat tänä päivänä (potentiaalisesti) muutakin kuin valikoima liikkeitä ja palveluja – ne ovat käyttötarkoitukseltaan monipuolisia kokonaisuuksia ja ympäristöjä, joissa ihmiset paitsi kohtaavat ja asioivat myös työskentelevät, asuvat ja viettävät vapaa-aikaa.

Kaupan rakenteen murroksen ja kilpailun kiihtymisen myötä kuluttajien vaatimukset ovat kasvaneet. Halutaan helppoutta, elämyksellistä ja aitoa samassa paketissa, tutussa ja kodikkaassa ympäristössä. Kauppakeskusten rooli lähimittakaavatasolla tässä uudessa todellisuudessa on toimia (palvelukeskittymien ohella) yhteisöllisyyden rakentajina ja elinympäristön elävöittäjinä. Yhteys paikalliseen identiteettiin saa ja tulee näkyä.

Paikan tekeminen ei toteudu tavoittelemalla ”kaikkea kaikille”. Kaikkea kaikille on lopulta sama kuin ei mitään kenellekään. Kauppakeskusmarkkinaa vaivaa tietynlainen homogeenisyys ja suunnittelun geneerisyys. Kauppakeskukset eivät kokemuksellisesti eroa juurikaan toisistaan. Ne operoivat pitkälti samoilla periaatteilla ja lähes identtisillä valikoimilla. Siksikin ne usein leimataan kaupunkikuvallisesti persoonattomiksi epäpaikoiksi.

Placemaking kaupallisen suunnittelun strategiana

Placemaking on kokonaisvaltaista suunnittelua. Siinä yhdistyvät kohteen muotokieli, sijainti, saavutettavuus, palvelukokoonpano, ylläpito, logistiikka sekä muut kohteen fasiliteetit. Lähtökohtana on, että prosessin aikana käydään mahdollisimman paljon vuoropuhelua tunnistettujen käyttäjien (ml. vuokralaiskäyttäjät) ja vaikutusalueen yhteisöjen kanssa. Inspiraatio ja potentiaali löydetään hyödyntämällä yhteisöllisiä toimintatapoja, havainnoimalla paikallisyhteisöjen arkea, kuuntelemalla, mitä heillä on sanottavana ja ymmärtämällä, mikä heille on merkityksellistä.

Placemaking prosessina on jatkuvaa oppimista siitä, mikä tekee paikasta sellaisen, jossa ihmiset haluavat olla. Olemme työssämme havainneet, että nämä voivat olla pieniäkin asioita, jotka helposti jäävät arjen operoinnissa huomaamatta. Yhtä lailla ne voivat liittyä koettuun turvallisuuteen, ympäristön puhtauteen, liikkumisen esteettömyyteen tai toimijoiden vastuullisuuteen.

Loppujen lopuksi placemaking on helposti omaksuttava kehityssuunta, eikä periaatteessa vaadi suuria ponnisteluja tai organisaatiokulttuurin myllertämistä. On kuitenkin varmistettava, että sitoutuminen ajatteluun toteutuu kaikessa keskuksen operatiivisessa toiminnassa ja kehittämisessä – liikeideasta vuokrauksen suunnitteluun sekä arjen johtamiseen.

Propdea Oy on kaupallisten kiinteistöjen ja kaupunkikeskustojen kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Tutustu meihin tarkemmin osoitteessa www.propdea.fi.

Kirjoittaja Anna Salo-Toyoki toimii Propdea Oy:lla liiketoimintamuotoilijana. Hän valmistelee väitöskirjaa käyttäjäkeskeisyydestä kiinteistöliiketoiminnassa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

 

 

 

Edellinen artikkeliUusi hankeohjelma tähtää koko rakennetun ympäristön digitaaliseen kaksoseen – osaamisessa myös vientipotentiaalia
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Equinix ja Singaporen GIC investoivat 180 miljoonaa euroa uuteen datakeskukseen Suomessa