Näin löydät sopivimman ympäristösertifikaatin

Ympäristösertifikaatit ovat ensiluokkainen keino varmistaa rakennuksen pitkäkestoinen arvontuotto. Mutta miten valita hankkeeseen parhaiten sopiva luokitusjärjestelmä?

– Ympäristöluokitukset ratkaisevat rakennusten arvonmäärittelyssä yhä enemmän. Kansainväliset kiinteistösijoittajat edellyttävät siinä sertifikaattia lähes aina. Yhä useammin myös kotimaiset rakentajat, vuokranantajat tai vuokralaiset haluavat luokituksen, kertoo projektipäällikkö Riina Ahola.

Ympäristötietoisuuden kasvaessa luokituksilla alkaa olla merkitystä myös kuluttajien ostopäätöksissä.

– Asunnon ostajilla voi olla erityisiä odotuksia esimerkiksi tilojen terveellisyydestä tai turvallisuudesta. Silloin terveysnäkökulmia painottava sertifikaatti saattaa olla eduksi myynnissä.

Järjestelmän valinnassa kannattaakin Aholan mukaan lähteä liikkeelle rakennushankkeen ja ostajan tai vuokralaisen vastuullisuustavoitteista sekä peilata niitä luokitusten erilaisiin painotuksiin.

– Luokituksen hakijalle sertifikaattien vaatimusviidakko voi näyttää hankalalta, mutta niiden perusperiaatteet ovat samat eikä kustannuksissakaan ole suurta vaihtelua.

Ratkaisevaa on, sopiiko järjestelmä hankkeen tarpeisiin.

Kansainvälisille markkinoille tähyävän ympäristösertifikaatit BREEAM ja LEED

Aholan mukaan kansainvälisille markkinoille tähdätessä soveltuvat hyvin Euroopan johtava sertifiointijärjestelmä BREEAM (Building Research Establishment Environmental Assessment Method) ja amerikkalaisiin standardeihin nojaava LEED (Leadership in Energy and Environmental Design).

– Kumpikin järjestelmä ohjaa suunnittelua, rakentamista ja käyttöä hyvin kokonaisvaltaisesti.

BREEAM nojaa eurooppalaisiin standardeihin ja huomioi myös suomalaiset parhaat käytännöt. LEED puolestaan pohjautuu amerikkalaisiin standardeihin ja käytäntöihin.

– Kokemuksemme mukaan LEEDin standardit ovat suunnittelijoille muita luokituksia vieraampia. Tämä korostaa ohjaavan konsultin roolia.

Joutsenmerkki ja RTS kotimaan markkinoille

Pohjoismainen Joutsenmerkki voi tulevaisuudessa tuoda lisäarvoa asuntojen myyntiin ja vuokraukseen. Aholan mukaan tämä johtunee siitä, että merkki on kuluttajatuotteista tuttu.

– Joutsenmerkissä korostuvat terveysnäkökulmat. Vaatimukset eivät ulotu kaikkien eri ympäristönäkökohtien osalta niin syvälle kuin vaikkapa BREEAMissa, mutta sen sijaan erityisesti materiaali- ja kemikaalivalintoihin otetaan yksityiskohtaisemmin kantaa.

Kotimaista RTS:ää kannattaa Aholan mukaan harkita puolestaan silloin, kun kohdetta ei suunnitella kansainvälisille markkinoille mutta ympäristövastuun eri osa-alueet halutaan huomioida hankkeessa kattavasti.

– RTS:n etu on se, että siinä huomioidaan suomalaiset käytännöt, olosuhteet ja standardit. Lisäksi se soveltuu niin asuin- kuin liikerakennuksiin, kouluihin ja päiväkoteihin. RTS:n vaatimukset voi myös ottaa avuksi hankkeen ympäristötavoitteiden toteuttamiseen, vaikkei varsinaista sertifiointia haettaisikaan.

Optiplanilla on yli 10 vuoden kokemus ympäristöluokitusjärjestelmistä ja sertifioinneista. Sertifiointia ohjaavan konsultin tuella sopiva järjestelmä löytyy jouhevasti ja sen vaatimukset saavutetaan oikein ajoitetuilla ratkaisuilla.

– Nyrkkisäännöistä huolimatta jokainen hanke on omanlaisensa, joten sertifiointiasiantuntijoihin kannattaa olla rohkeasti yhteydessä heti kun ensimmäiset ajatukset luokittamisesta heräävät, Ahola kehottaa.

Tiesitkö?

Optiplan on yksi Suomen johtavista ympäristösertifioijista. Meillä on Suomessa kaikkein eniten BREEAM-sertifioituja uudiskohteita yli 10 vuoden ajalta, ja konsultoimme kattavasti eri järjestelmissä: BREEAMin lisäksi LEEDissä, Joutsenmerkissä ja RTS:ssä. Täysin vastaavaa sertifioinnin ja monialaisen suunnittelun yhdistelmää ei lisäksemme tarjoa kukaan muu Suomessa.

Tutustu myös vähähiilisen suunnittelun konseptiimme ja lue, miksi sertifiointi kannattaa integroida osaksi suunnittelu- ja rakentamisprosessia.

 

Kirjoittaja Riina Ahola työskentelee
Optiplan Oy:ssä projektipäällikkönä.