Kaupallisten kiinteistöjen datapalveluyhtiö Datscha on yhteistyössä Kuntaliiton kanssa saamassa loppusuoralle usean vuoden yhteisprojektinsa kuntien ja kaupunkien kaavatiedon julkaisemiseksi digitaalisena palveluna.
Projektin tuloksena Datschan tietopalvelusta on saatavilla ja suodatettavissa kiinteistö- ja markkinatiedon lisäksi myös rakennusten ja tonttien asemakaavasidonnainen tieto: sallittu käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä ja mahdollinen jäljellä olevan rakennusoikeuden määrä.
Datasta siis selviää kunkin kiinteistön tulevaisuuden kehityspotentiaali sillä perusteella, mitä maapohja sillä sallii. Palvelusta voi vaikkapa hakea suoraan kaikki tietyn alueen tontit, joissa on rakennusoikeutta jäljellä vähintään 2 000 neliömetriä.
–Datschan asiakkaat ovat oikeastaan alusta saakka ja yhä kasvavassa määrin toivoneet kuntien kaavatietoa mukaan palveluumme. Se on hyvin tärkeää tietoa niin rakentajille, kiinteistökehittäjille, sijoittajille, kiinteistöarviointijoille kuin hankkeita rahoittaville pankeillekin, Datschan maajohtaja Matti Uusivirta kertoo.
–Kuntaliitto ja kunnat ovat tehneet rutkasti töitä datan tuomiseksi sähköiseen muotoon, joten pystymme palvelemaan asiakaskuntaamme entistä paremmin. Samalla myös uskomme kehittävämme kuntien elinvoimaa, kun tietokenttä erilaisten hankkeiden toteuttamiseksi on entistä läpinäkyvämpi, ajantasainen ja helposti saatavilla, Uusivirta sanoo.
Kunnille Datschan palvelu toimii näyteikkunana kiinteistöalan toimijoiden suuntaan, kun kuntien mahdolliset rakentamismahdollisuudet näkyvät suoraan kartalla. Pääkaupunkiseudulla tämä on kullanarvoista tietoa siksikin, että tyhjiä tontteja ei juurikaan ole, ja pienemmillekin kunnille näkyvyys avaa mahdollisuuden houkutella investointeja.
–Kaikilla kunnilla on tarve pitää taloutensa kunnossa ja houkutella sekä uusia asukkaita että yritystoimintaa. Pienissä kunnissa pienikin asukasmäärän lisäys tuottaa kerrannaisvaikutuksia tarvittaviin palveluihin, yksityisiin ja julkisiin, ja sillä on suuri merkitys kunnan elinvoimalle, toteaa maapolitiikan kehittämispäällikkö Matti Holopainen Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.
–Tämän vuoksi on tärkeää, että tieto rakentamismahdollisuuksista ja kiinteistökehityspotentiaalista on mahdollisimman hyvin saatavilla, Holopainen sanoo.
Holopainen huomauttaa, että koronapandemia näyttää jonkin verran muuttaneen kaupungistumiskehitystä, kun työnteko ei ole aina paikkasidonnaista ja ihmiset voivat valita asuinpaikkansa aiempaa vapaammin.
–Ennen pandemiaa ajateltiin, että kasvu tapahtuu lähinnä kasvukolmion keskuskaupungeissa, mutta nyt näyttäisi siltä, että kasvu voi jakaantua tasaisemmin kolmion sisällä ja myös sen ulkopuolelle, Holopainen sanoo.
–On todella hienoa, että olemme saaneet projektimme valmiiksi juuri tässä kohtaa, kun kasvu ei välttämättä kohdistukaan vain tietyille alueille vaan muuallekin Suomeen. Rakentamismahdollisuudet eri puolella on maata syytä olla kattavasti esillä, sillä se on iso mahdollisuus myös koko yhteiskunnan kannalta, Holopainen sanoo.
Palvelussa on jo mukana Espoon, Lahden, Jyväskylän ja Oulun digitaaliset kaavayksikkötiedot ja piakkoin joukkoon on tulossa useita muitakin kuntia.
–Kaikilla Suomen kunnillahan on tänä päivänä digitaaliset prosessit tuottaa kaavoja, mutta haasteena on kymmenien tuhansien, ennen 2000-lukua paperikaavoina tuotettujen kaavojen tulkinta ja digitoiminen. Se on valtava työ, ja lisäksi kaavoittajista on valtakunnallinen pula, toteaa rakennetun ympäristön digitalisaation erityisasiantuntija Päivi Tiihonen Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristöyksiköstä.
Datschan tietopalvelussa kaavan määräämät käyttötarkoitukset erottuvat värikoodein:
Kuvan lähde: Datscha.
