Kun huonosta tulee uusi normaali

On harmittavaa mutta totta, ettei kiinteistöjen talotekniikka toimi niin hyvin kuin se voisi ja sen pitäisi. Se on tullut esille tuhansissa kohdekatselmuksissa, joita eri toimijat ovat tehneet. Toimimattomuus aiheuttaa harmituksen lisäksi myös täysin turhia kuluja, joiden välttäminen on kannattavaa toimintaa.

Niissä sadoissa kohteissa, joita seuraamme analytiikkamme avulla on havaittavissa kolmen eri kategorian ongelmia. Ensimmäiseksi talotekniikan käyttövirheistä aiheutuvat ongelmat, toiseksi viallisesta tekniikasta aiheutuvat ongelmat ja kolmanneksi systeemiset ongelmat.

Emme todellakaan viisastele ja syyttele käyttöhenkilöstöä, mutta käyttövirheistä johtuvia ongelmia löytyy lähes kaikista kohteista. Esimerkkejä löytyy vaikkapa hetkellisiksi tarkoitetuista aikaohjelma- tai asetusarvomuutoksista, jotka kiireessä ovat unohtuneet pysyviksi – ja muuttuneet kaikessa hiljaisuudessa uudeksi normaaliksi.

Viallista tekniikkaakin löytyy paljon. Tarkoitan laitteita, joiden vikaantumista automaatiojärjestelmä ei normaalisti havaitse. Esimerkiksi rikkinäinen lisäaikakytkin pyytää IV-konetta päälle jatkuvasti tai falskaava venttiili aiheuttaa IV-koneessa turhaa lämmitystä tai jäähdytystä.

Systeemisiä ongelmia alkaa syntyä silloin, kun kohdetta ei koskaan ole edes saatu tehtyä ja viritettyä kuntoon. Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Tämän väärän päälle tehdään sitten pikakorjauksia ja paikkauksia, jotka hetkellisesti saattavat auttaa, mutta perusta on jatkuvasti väärä. Näistä syntyy mittavia ongelmia ja suurta energiahukkaa.

Havaintojemme mukaan 5–10 % energiaa hukataan rakennuksissa jatkuvasti yllämainittujen ongelmien takia ilman, että kukaan hyötyy mitään. No ehkä energiayhtiöt vähän. Mittakaavaa ongelmalle voi laskea kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksen kautta. Tässä esimerkki (perustana Motivan luku energian käytöstä):

Energian loppukäyttö 300 TWh
Kiinteistöissä kuluu 105 TWh
35%
Keskimääräinen säästöpotentiaali 5 TWh
5%
Kohteiden rajaus – 3,15 TWh
60%
Energian keskihinta 65 €/MWh
Säästömahdollisuus 205 M€/a

Eli yli 200 M€ vuodessa hukataan rahaa kiinteistöissä, koska perusasiat eivät ole kunnossa. Yllä mainittujen asioiden kuntoon laittamiseen ei tarvita juurikaan investointeja. Ammattimaisilla palveluilla saadaan kotiutettua suurin osa hukatuista kuluista.

Perusasioiden kuntoon laittamisen jälkeen kannattaa aloittaa energiatehokkuuden parantaminen, johon tarvitaan investointeja ja rahoitusmalleja. Mielestäni energiatehokkuuden parantaminen on erittäin tärkeää, ja se kannattaa aloittaa, kun perusasiat on laitettu kuntoon.

Haluatko kuulla lisää?

Kirjoittaja Teemu Hausen on Granlund Oy:n digitaalisten kiinteistöpalvelujen liiketoimintajohtaja. Tavoitat hänet numerosta 050 385 3321 tai sähköpostilla teemu.hausen@granlund.fi

Granlund

Granlund Oy on rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijakonserni, joka panostaa vahvasti innovaatio- ja kehitystoimintaan. Tavoitteenamme on edistää ihmisten hyvinvointia rakennetussa ympäristössä. Asiantuntemusalueitamme ovat talotekniikkasuunnittelu, kiinteistö-, energia- ja ympäristökonsultointi, ohjelmistot sekä korjausrakentaminen. Granlundilla työskentelee yli 900 asiantuntijaa 20 kotimaan toimipisteessä.  www.granlund.fi