Kiinteistöalan ykköstrendi 2020-luvulla on nollahiilirakennus

Harva puhuu siitä vielä, mutta kymmenen vuoden päästä se on arkipäivää: 2020-luvun ykköstrendi on nollahiilirakennus.

Kiinteistön muuttamisessa nollahiilirakennukseksi on neljä vaihetta: energiatehokkuuden parantaminen, paikallinen uusiutuvan energian tuotanto, ostoenergian muuttaminen uusiutuvaksi ja loppujen päästöjen kompensointi.

Ensimmäinen vaihe on kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen. Kiinteistöjen osuus kaikesta energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, joten pienelläkin tehostamiselle on suuri vaikutus.

Olemme tehneet energiakatselmuksia satoihin kiinteistöihin ja tyypillisesti energiatehokkuutta voidaan parantaa 10–25 prosenttia taloudellisesti hyvin kannattavilla toimenpiteillä. Tällöin puhutaan 3–7 vuoden takaisinmaksuajasta ja 15–30 prosentin sisäisestä korosta.

Uusiutuvaa energiaa paikallisesti ja ostettuna

Toinen vaihe on paikallinen uusiutuvan energian tuotanto. Käytännössä tämä tarkoittaa aurinkosähköä ja erilaisia lämpöpumppuja, jotka hyödyntävät kiinteistön ympäriltä saatavia ilmaisenergioita.

Toimenpiteet eivät ole aivan niin kannattavia kuin energiatehokkuuden parantamisessa, mutta investointien nettonykyarvo on kuitenkin positiivinen eli ne kannattaa toteuttaa.

Kolmas vaihe on ostoenergian muuttaminen uusiutuvaksi. Toimenpide on nopea toteuttaa ja sillä on suuri vaikutus kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Erään asiakkaamme kokonaispäästöt puolittuivat, kun se siirtyi käyttämään uusiutuvaa sähköä. Taloudellisesti toimenpide ei ole erityisen kallis, mutta on kannattavampaa ottaa ensin löysät pois energiankulutuksesta ja hyödyntää ilmaisenergiat.

Päästöjen kompensoinnin vaihtoehdot kehittyvät

Neljäs vaihe on loppujen päästöjen kompensointi. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämpö ei tule vielä pitkään aikaan olemaan täysin uusiutuvaa, joten fossiilisilla polttoaineilla tuotettu osuus tulee kompensoida investoimalla hiilinieluihin.

Kompensointiin ei ole vielä tarjolla moniakaan vaihtoehtoja, mutta tarjonta näyttää kehittyvän kaiken aikaa. Kun aiemmissa vaiheissa toimitaan omalla tontilla tai korkeintaan Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, kompensoinnissa markkina on globaali.

Erilaisista vaihtoehdoista kannattaakin valita se, joka on taloudellisesti tehokkain ja/tai aiheuttaa eniten positiivia ulkoisvaikutuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi metsittämisen myötä tapahtuva ihmisten elinolosuhteiden paraneminen.

Nollahiilirakennus on realistinen tavoite

Miten tästä eteenpäin? World Green Building Council on lanseerannut Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen, johon liittymällä vastuulliset kiinteistönomistajat ja -käyttäjät sitoutuvat siihen, että niiden kiinteistökanta on hiilineutraali vuonna 2030.

Suurista kiinteistönomistajista siihen ovat jo liittyneet Helsingin kaupunki ja YLVA.

EcoReal liittyi sitoumukseen ensimmäisenä toimijana Suomessa, emme omien päästöjemme takia, vaan kannustaaksemme asiakkaitamme ja muita vastuullisia kiinteistönomistajia lähtemään siihen mukaan.

Nollahiilirakennus voi kuulostaa kovalta tavoitteelta, mutta kun sen pilkkoo neljään vaiheeseen, homma ei kuulosta lainkaan mahdottomalta. Milloin aloitetaan?

 

Kirjoittaja Juho Mäkelä on EcoReal Oy:n talous- ja rahoitusjohtaja.