Käyttäjätiedolla kehittäminen: ensin on löydettävä oikeat kysymykset (jotta varmistamme oikeat ratkaisut)

Käyttäjätutkimuksen hyödyt liiketoiminnalle on aihe, josta puhutaan ja kirjoitetaan. Edellinen blogikirjoituksemme käsitteli käyttäjätiedon strategista merkitystä kiinteistöjen kehittämisessä ja johtamisessa.

Hyödyntämällä erilaisia käyttäjätutkimuksen menetelmiä tavoitteena on määritellä kenelle suunnitellaan, tunnistaa erilaisia käyttötarpeita, -tapoja ja -tilanteita, validoida palveluhypoteeseja, sekä ennakoida tulevaisuuden muutoksia käyttäjien toimintaympäristössä.

Yleisesti käyttäjätutkimuksen menetelmät ovat jaettavissa:

  • Kysely- ja haastattelututkimuksiin – selvittäen, mitä käyttäjät ajattelevat ja sanallisesti kuvailevat
  • Havainnoiviin ja etnografisiin menetelmiin – seuraten, miten käyttäjät oikeasti käyttävät palveluja ja mitä he tekevät
  • Toiminnallisiin menetelmiin – yhdessä käyttäjien kanssa tehden ja innovoiden

Laadullisen käyttäjätutkimuksen tavoitteet ja arvo tulee olla omistajalle selkeitä, jotta tutkimiseen tehtävä panostus koetaan järkevänä. Saatavan informaation tulee konkreettisesti edistää kehittämistä ja omistajan tavoitteiden saavuttamista. Tasaisesti tulee vastaan praktisia nollatutkimuksia, informaatioltaan hyödyttömiä tai arkikokemuksella jo tunnettuja tuloksia viljeleviä tutkimuksia.

”Miten löydetään oikeat kysymykset?”

Lähestymistapojen valintaa ohjaavat tilanteet ja tarpeet. Yksi projekti hyötyy parhaiten laajan otoksen kyselytutkimuksesta, toinen syvällisemmästä tutkiskelusta ja luovista työkaluista, kuten käyttäjäluotaimista. Olennaisinta, ja samalla haasteellisinta, käyttäjätutkimuksen suunnittelussa on löytää projektin onnistumisen kannalta oikeat kysymykset. Oikeiden kysymysten tunnistaminen varmistaa lopulta parhaiden ratkaisujen löytämisen. Auttaen navigoimaan menetelmäviidakossa ja poimimaan joukosta ne käyttäjätiedon metodit, joilla kysymyksiin saadaan luotettavimmat ja käyttökelpoisimmat vastaukset.

Kysymys- ja ongelmamäärittely lähtee liiketoiminnan tavoitteista. Omistajan pitkän tähtäimen suunnitelmista kohteelle tai kohteen operoinnin kompastuskivistä. Tulevaisuuden kassavirran varmistamisesta ja tilojen vajaakäytön minimoinnista. Tarpeesta ennakoida tulevia käyttötarpeita ja vahvistaa kohteen resilienssiä.

Entä millaista dataa ja tietotaitoa kiinteistöorganisaatiolla on jo hallussaan? Yhdistelemällä eri tietolähteitä voimme saavuttaa uudenlaisia oivalluksia tai tunnistaa uusia ja täydentäviä tietotarpeita. Myös organisaation sisäisen intuition pohjalta voimme muodostaa oletuksia, joiden testaamiseksi ja varmistamiseksi käyttäjätutkimus tarjoaa työkaluja.

On myös tärkeää tarkastella kiinteistön arvoketjun eheyttä. Kiinteistöjen arvoon markkinassa vaikuttavat vuokratuottojen ohella muun muassa pitkän tähtäimen käytettävyys sekä toiminnan vastuullisuus. Kiinteistön arvo käyttäjille ja yhteisön hyvinvoinnille ei selviä perinteisiä mittareita pyörittelemällä.

 ”Entä jos selkeitä kysymyksiä ei ole?”

Jos kaikki on periaatteessa ihan hyvin tai projektin haettua lopputulosta on vaikea määritellä, avaimet voivat löytyä eritasoisten kokeilujen kautta. Kokeilevan toimintamallin tunnusmerkkejä ovat ketteryys, kokemuksellisuus ja halu kyseenalaistaa oletuksia.

Kokeilevassa kehittämisessä siedetään pientä epävarmuutta ja hyödynnetään tarkoituksella perinteisestä poikkeavia tutkimuskäytäntöjä. Tavoitteena on oppia käyttäjistä jotain sellaista, jota ei tavallisesti arvattaisi kysyä. Kun tyypillisesti käyttäjätutkimus pyörii olemassa olevien palveluominaisuuksien ympärillä, kokeileva tutkimus haluaa nähdä käyttäjät tämän vuorovaikutuksen ulkopuolella – omassa arjessaan ja elämismaailmassaan

Kokeileva tutkimus myös pyrkii nostattamaan uusia kysymyksiä, joita aiemmin ei ehkä ole osattu ajatella. Kehittäminen ylipäänsä on iteroivaa toimintaa. Kaikkien kysymysten ei ole tarpeen olla tiedossa jo prosessin alussa. On tärkeää jättää tilaa odottamattomille vaikutuksille. Alustavia ratkaisuvaihtoehtojakin on hyvä testata ensin yhdessä käyttäjien kanssa, varmistuen että lopullinen toteutus on heitä aidosti hyödyttävä.

Tutkimuspalvelumme hyödyntävät erilaisia lähestymistapoja asiakkaamme ja projektin tilanne huomioiden. Usein yhdistelemme perinteistä markkinatutkimusta sekä ketterää kokeilua varmistaaksemme, että päädymme johtopäätöksiin ja käytännön ratkaisuihin, jotka ovat arvokkaita sekä käyttäjille että omistajille.

Kirjoittaja Anna Salo-Toyoki toimii Propdea Oy:lla liiketoimintamuotoilijana. Hän valmistelee väitöskirjaa käyttäjäkeskeisyydestä kiinteistöliiketoiminnassa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

Propdea Oy on kaupallisten kiinteistöjen ja kaupunkikeskustojen kehittämiseen erikoistunut  ketterä ja etevä asiantuntijayritys. Tutustu meihin tarkemmin osoitteessa www.propdea.fi.

 

 

 

 

Edellinen artikkeliKiinteistönomistaja, ajattele toimisto uusiksi: jousta, kokeile, ratkaise
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Hietalahden asukkaat valmistelevat vastaehdotusta HGR Property Partnersin suunnitelmille