Puu on vuosi vuodelta tullut voimakkaammin mukaan rakentamiseen liittyvään keskusteluun. Toisaalta puu on esitelty vihreänä, ekologisena, kotimaisena vaihtoehtona ja toisaalta laadukkaan ja terveellisen rakennuksen mahdollistajana. Puu on lämminhenkinen ja kaikille tuttu materiaali, mutta pystyykö puu kantamaan sille asetetut kovat tavoitteet?
Puu rakennusten runkomateriaalina kilpailee useasti betonin ja teräksen kanssa. Näiden ympärille on jo vuosikymmenien aikana kehittynyt teollinen ja markkinaehtoinen liiketoiminta. Tosin puulla on ihan omat ominaisuutensa ja tukijansa, mutta mikäli puun käyttö vaativissa rakennushakkeissa lisääntyisi, tulisi sille löytää koko tuotantoketjua ajatellen kattava ja kilpailua lisäävä tapa toimia.
Rakentamista Suomessa on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja tarkemmat tekniset säännökset ja ohjeet on kerätty Suomen rakentamismääräyskokoelmaan, joka antaa puulle rakennusmateriaalina teknisen viitekehyksen.
Suomessa puurakentaminen on perinteisesti ollut pientalojen varassa, mutta sen lisäksi pitkälti myös metsäteollisuuden kehityksen kohteena, jossa puun jalostusastetta on nostettu yrityskohtaisilla rakenneratkaisuilla ja innovaatioilla.
Massiivipuuratkaisujen kehityksen kärjessä ovat olleet maailmalla jo pidempään tunnetut CLT (Cross Laminated Timber) ja LVL (Laminated veneer lumber, eli viilupuu), mutta myös perinteisempi hirsi on puurakentamisessa vahvasti suosiossa.
Tekniset ratkaisut ja säädösten päivittyminen edesauttavat puun käytön ja suosion kasvua, mutta kilpailukyvyn lisääminen edellyttää laajempialaista kehittämistä.
Puun laajempi käyttö rakenneratkaisuissa tarvitsisi koko tuotantoketjun kehittämistä, niin suunnittelun, tuotannon kuin asennuksen osalta. Pelkästään vaativien puurakenteiden suunnittelukapasiteetti on yksi pullonkaula Suomessa tällä hetkellä.
Lisäksi täydennyssuunnittelun ratkaisut työllistävät suunnittelijoita enemmän puurunkoisissa rakennuksissa kuin muissa ns. tutuimmissa rakenneratkaisuissa.
Rakennustuotannon parempi hallinta ja ennakoitavuus muodostuu yhteistyöllä monien toimijoiden kesken, johon tarvitaan niin puunjalostajien, puuelementtitehtaiden, suunnittelijoiden kuin rakennusliikkeiden osaamista. Nykyään tämä edellyttää BIM-tietomallinnuksen hyödyntämistä läpi koko ketjun.
Tämän koko prosessin pullonkaulojen tunnistaminen, niiden poistamiseen löydetyt ratkaisut ja markkinaehtoisen toimintaympäristön aikaansaaminen voi luoda puusta kilpailukykyisen vaihtoehdon.
Puu elää uutta nousua
Puurakentaminen nousi viime kuussa otsikoihin, kun Supercell tiedotti valinneensa uuden toimistonsa materiaaliksi puun.
”Wood City oli meille lopulta itsestään selvä valinta: siinä yhdistyvät hienolla tavalla perinteiset suomalaiset arvot moderniin työympäristöön”, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Paananen Supercellin tiedotteessa.
Lemminkäisen elinkaarimallilla toteutettu hirsinen koulukampus Pudasjärvelle on ollut monen kunnan vierailukohde viime vuoden aikana. Uusia koulurakennuksia suunnitellaan ja rakennetaan jatkuvasti. Nämä uudet rakennukset korvaavat sisäilmaongelmien alta purettavia vanhoja rakennuksia.
Useassa hankkeessa puu on valittu rakennusmateriaaliksi jo suunnittelun lähtökohtana, puun terveellisyyden ja rakennusfysikaalisten ominaisuuksien vuoksi. Paitsi turvallisen rakenteen ja kosteutta sitovan ominaisuutensa lisäksi puu on myös inspiroiva ja suomalaisuutta tukeva valinta.
Puu ja erityisesti massiivipuu ei tule Suomessa vielä hankkeisiin omilla vahvuuksillaan, vaan vaatii poliittista vetoapua tai vahvaa tilaajan tahtotilaa.
Lisääntyvät puurakennushankkeet luovat alalle lisää kokemusta, nostavat suunnittelukapasiteettia ja kehittävät täten koko tuotantoketjua kilpailukykyisemmäksi.
Kirjoittaja Rasmus Holmberg on toimitilarakentamisen johtaja Lemminkäisellä.
