Juhlitaanko 2027 virtuaalitodellisuuden kymppisynttäreitä?

Tasan kymmenen vuotta sitten istuin luultavasti puistossa juomassa lämmintä keskiolutta lasipullosta, haroin muodikasta takatukkaani ja näpyttelin Nokialla tekstiviestejä tuleville vaimoehdokkaille. Olin luultavasti päättänyt työpäiväni kirvesmiehen apulaisena ja mielessä siinsi seuraavan kevään 18-vuotissynttärit.
Puistossa istuessani en kuitenkaan tiennyt, että maailma muuttui juurikin tuona kesäkuisena perjantaina. Applen iPhone julkaistiin eikä paluuta entiseen enää ollut.

Pysyvää on vain muutos

Nyt vuosikymmen myöhemmin maailma on todellakin muuttunut. Kaikki voimme olla varmasti samaa mieltä, että iPhonen esiinmarssi toimi lähtölaukauksena vallankumoukselle, jonka kanssa elämme päivittäin. Minäkään en ole enää kirvesmiehen apulainen vaan edistän kiinteistöjen markkinointia ja saarnaan kiinteistöalan digitalisaatiosta Unrealerin toimitusjohtajan roolissa. Toki lämmintä keskiolutta juon vieläkin joskus, mutta takatukka on lähtenyt ja Nokia on vaihtunut iPhoneen. Enpä olisi uskonut, sillä pitkä takatukka oli tavaramerkkini.

Samassa vuosikymmenessä bisneksen marssijärjestys on muuttunut, sillä maailman arvokkaimmat yhtiöt eivät ole enää perinteisiä öljyjättejä vaan kaikki viisi arvokkainta yritystä oli vuonna 2016 teknologiayrityksiä Applen (ja iPhonen) johdolla. Maailma muuttuu jatkuvasti kiihtyvää vauhtia ja herääkin kysymys siitä, minkä teknologian vallankumousta juhlitaan vuonna 2027?

Virtuaalitodellisuus johtamaan seuraavaa vallankumousta?

Viime aikoina virtuaalitodellisuudesta (VR) ja lisätystä todellisuudesta (AR) on povattu seuraavan vallankumouksen veturia. Facebook kertoi panostavansa kolme miljardia dollaria VR-kehitykseen seuraavan vuosikymmenen aikana ja Oculuskin tuli ostettua 2 miljardilla osaksi yritystä. Myös Google ja Samsung ovat satsanneet sekä laitteisto- että softakehitykseen jo pitkään. Apple julkaisee syksyllä uuden iPhonen myötä AR-ominaisuuden uutena valttikorttinaan. Tämän myötä esimerkiksi huonekalujätti Ikea on tuomassa Applen kanssa mööpeleitään lisättyyn todellisuuteen, jolloin ne voi sijoittaa puhelimen näytöllä oikealle paikalleen millimetrintarkasti. Kaikki muistavat varmasti myös AR-ominaisuuden myötä hitiksi nousseen Pokemon GO:n.

Jatkuvasti kuulee sanottavan: ”Tuskinpa kukaan tuollaisia VR-härpäkkeitä kotiin ostaa”. Kymmenen vuotta sitten huudeltiin, ettei kosketusnäytöllä pysty kirjoittamaan. Vastustusta sai myös iPadit vuonna 2010, mutta 360 miljoonaa ihmistä sen on kuitenkin itselleen hankkinut.

Onkin totta, että Applen myyntilukuihin verrattuna Samsungin viisi miljoonaa myytyä GearVR-lasia on melko pientä edistystä. Sekin voi olla totta, että VR-härpäkkeet eivät välttämättä lyö läpi massoille nykyisessä muodossaan. On kuitenkin huomattava, että kehityksessä otetaan valtavia askeleita eteenpäin. Tämän myötä VR/AR tulevat myös samaan tapaan osaksi arkipäiväistä elämää kuin puhelimetkin. Niiden mahdollisuuden integroituvat arkipäiväisiin asioihin, kuten iPhoneihin tai vaikkapa silmälaseihin, piilolinsseihin ja työvälineisiin.

Esimerkiksi Magic Leap kehittää teknologiaa, jossa kuvaa heijastetaan suoraan silmän verkkokalvolle. Tämä mystinen startup on nostanut rahoitusta jo 1,4 miljardia dollaria mm. Googlelta ja Alibabalta ja sen valuaatioksi on arvioitu 4,5 miljardia. Lisäksi esimerkiksi Daqrilla on olemassa edistykselliset AR-kypärä ja -lasit teollisuuden tarpeisiin. Suomalainen Varjokin julkaisi muutama päivä sitten mullistavan parannuksen VR-lasien kuvanlaatuun.

Visuaalisuus tuo uusia tuulia myös rakennus- ja kiinteistöalalle

Rakennus- ja kiinteistöala on kerrankin etunenässä uuden teknologian kehityksessä. Hyödyt ovat selkeästi nähtävissä esimerkiksi asuntojen ja toimistojen myynnin ja markkinoinnin parissa. Kuluttaja voi jo tänään päästä kokemaan tulevan asuntonsa virtuaalitodellisuudessa erittäin kustannustehokkaasti tai vaihtoehtoisesti vuokralaiskandidaatille voidaan näyttää toimisto tai kauppakeskus juuri sellaisena kuin se tulee olemaan. Visuaalisuudella on voimaa, sillä fiilistä ja pullantuoksua on vaikeaa kommunikoida monimutkaisten suunnitelmien ja materiaaliluetteloiden avulla.

Virtuaalitodellisuus mahdollistaa kuitenkin paljon muutakin ja se voi muuttaa täysin esimerkiksi rakennusalan projektikommunikaatiota, sillä vuorovaikutus ei välttämättä olekaan tulevaisuudessa paikkariippuvaista. Hyvänä esimerkkinä on Facebook Spaces, joka on tällä hetkellä paras esimerkki ”SocialVR:n” esiinmarssista. Rakennusalalle esimerkiksi IrisVR on kehittänyt teknologian, jossa suunnittelijat ja eri sidosryhmät pääsevät samaan aikaan virtuaaliseen tilaan tarkastelemaan, kommentoimaan ja kokemaan suunnitelmia kolmiulotteisesti.

BIMin esiinmarssin myötä eri hyödyntämismahdollisuudet ovat hyvinkin jo nykypäivää. Mitä jos muodikas Big Room järjestettäisiinkin ilman paikkasidonnaisuutta? Myös työntekijöiden koulutuksesta nähdään paljon potentiaalia, joten myös turvallisuuskoulutus tai työmaaperehdytys voitaisiin hoitaa etukäteen VR:n kautta.

Visuaalinen data voi rakennus- ja kiinteistöalalla parhaimmillaan ohjata työtä, virtaviivaistaa prosesseja ja parantaa vuorovaikutusta eri viiteryhmien välillä. Visuaalisen datan avulla monimutkaiset asiat kyetään esittämään havainnollisessa ja intuitiivisessa muodossa. Kuten Aristoteleskin totesi jo 300 vuotta ennen Kristusta: ”The soul never thinks without a picture”.

Mistä seuraava iPhone?

Kuka voittaa kilpajuoksun virtuaalitodellisuudessa ja asettaa uudet standardit, kuten iPhone teki tasan kymmenen vuotta sitten? Tuohon ei varmasti edes Omahan Oraakkeli osaa vastata, mutta siihen saadaan vastaus varmasti ihan lähivuosina. Ne kuitenkin piirtävät, kenellä on liitua, joten kehitystä ajetaan tällä hetkellä vahvasti eteenpäin Applen, Googlen, Microsoftin, Samsungin ja Facebookin johdolla.

Varmaa on myös se, että VR/AR-kehitys avaa samalla tavalla ovia myös kasvuyrityksille ja liiketoimintamalleille, kuten iPhone teki aikoinaan luomalla sovelluskehityksen ekosysteemin. Tuli uberit, instagrammit, snapchatit ja muut miljardiyritykset puhumattakaan sadoista tuhansista muista yrityksistä. Varmaa on myös se, että me Unrealerissa olemme etunenässä mukana jakamassa visuaalisuuden ilosanomaa rakennus- ja kiinteistöalalla.

Kirjoittaja on Unrealer Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kankaanpää.

Edellinen artikkeliRahoituksen tarve yhä kasvussa Euroopan kiinteistömarkkinoilla
Seuraava artikkeliKuinka Lean voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa?