Ilmanvaihdon käyttötavat – eli miten ilmanvaihtoa ja sen tehotasoja käytetään eri vuoro-kauden aikoina – ovat viime aikoina askarruttaneet monia tahoja. Edellisessä sisäilmasto-seminaarissakin esitettiin yleisön joukosta kysymys aiheeseen liittyen. Koulukuntia ja mieli-piteitä löytyy monenlaisia, mutta harvemmin käyttötavan valinta perustuu tutkittuun tai mi-tattuun tietoon. Asia todennäköisesti johtuu siitä, että aiheesta on yllättävän vähän koko-naisvaltaisia tutkimuksia, suosituksia tai ohjeistuksia. Pyrin tässä kirjoituksessa tuomaan esille muutamia näkökulmia päätöksentekoa helpottamaan.
Käyttöaikojen valinta rakennuskohtaisesti
Ilmanvaihdon käyttötapoja on monenlaisia. Alta löydät listan yleisimmistä vaihtoehdoista:
• Ilmanvaihto käy aina mitoitusteholla.
• Yleisilmanvaihto suljetaan käyttöaikojen ulkopuolella, hygieniapoistoja lukuun ot-tamatta.
• Ilmanvaihto on osateholla käyttöaikojen ulkopuolella.
• Ilmanvaihtoa käytetään tarpeenmukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muuttu-vailmavirtaista säätöä CO2-ohjausta hyödyntäen.
• Ilmanvaihtoa käytetään jaksoittain.
Yhden tavan valitseminen koko hallinnassa olevaan kiinteistökantaan ei välttämättä ole kovin kauaskantoista. Käyttöaikojen ulkopuoliseen ilmanvaihtoon tulisi perehtyä vähintään järjestelmäkohtaisesti, mielellään jopa rakennuskohtaisesti. Seuraavissa kappaleissa olen nostanut esille asioita, jotka kannattaa huomioida käyttötapaa valittaessa.
Älä sulje pelkkää yleisilmanvaihtoa
Yleisilmanvaihdon sulkeminen ja hygieniapoistojen jättäminen päälle, aiheuttaa rakennuk-seen usein turhan paljon alipainetta. Tämä saattaa irrottaa mahdollisista rakenteellisista epätiiveyskohdista ilmaan epäpuhtauksia ja jättää yleisilmanvaihdon piirissä olevat tilat tuulettumatta hallitusti raikkaalla ja puhtaalla ilmalla.
Huomioitavaa on, että vaikka paine-ero ulkovaipan yli olisikin pieni, voi rakenteiden kautta imettävä ilmamäärä olla huomattava, mikäli rakennus on epätiivis. En siis suosittelisi tällais-ta ilmanvaihdon käyttötapaa lainkaan.
Osatehon käyttö asettaa vaatimuksia järjestelmälle
Ilmanvaihdon osatehokäyttöön liittyy myös usein ongelmia painesuhteiden hallinnan ja il-manjaon toiminnan näkökulmasta. Osatehon käyttäminen on kuitenkin varsin toimiva tapa käyttöaikojen ulkopuoliselle ilmanvaihdolle, mikäli tietyt reunaehdot täyttyvät.
Osatehoa käytettäessä tulisi kaikkien ilmanvaihtolaitteiden tehotaso olla mieluiten portaat-tomasti säädettävissä, jotta painesuhteita voidaan normaaliolosuhteissa hallita ja säätää. Lisäksi tuloilmanjaon huonetilaan tulee olla sellainen, että osateholla ei muodostu oikosul-kuvirtauksia, joissa tuloilma virtaa suoraan poistoilmaan tuulettamatta tilaa. Kanaviston painetason laskiessa on myös mahdollista, että isoissa järjestelmissä osa tiloista jää tuulet-tumatta ja tilakohtaiset painesuhteet poikkeavat tavoitelluista, jolloin voi syntyä hallitsemat-tomia ilmavirtauksia rakenteiden kautta.
Useassa kohteessa ilmanvaihtojärjestelmän korjaus osatehokäytön hallitun toiminnan mahdollistamiseksi on tullut kustantamaan tuhansista kymmeniintuhansiin euroihin, joten osatehon käyttämisen hyötyä on syytä punnita tapauskohtaisesti.
Ilmanvaihdon jaksoittainen käyttö
Ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä tarkoitetaan sitä, että kaikki ilmanvaihtolaitteet sulje-taan kaksi tuntia rakennuksen käytön jälkeen. Käyttöaikojen ulkopuolella ne käynniste-tään 2-3 krt 1-2 tunnin ajaksi epäpuhtauksien huuhtelemiseksi. Menetelmää käytettäessä on tärkeää, että ilmanvaihto käynnistetään riittävän aikaisin (2-3h) ennen rakennuksen käyttäjien saapumista.
Jaksottainen käyttö on usein helpoin toteuttaa, eikä se aseta järjestelmälle kovin suuria vaatimuksia, joskin huomioitavia asioita löytyy mm. paineiskujen, takaisinvirtausten ja kyl-missä tiloissa olevien ilmanvaihtokanavien suhteen. Mikäli rakennuksessa on huomattavia epäpuhtauslähteitä tai paljon sellaisia erillispoistoja, joita ei voida sulkea, kannattaa harki-ta esimerkiksi osatehokäyttöä tai soveltaa jaksottamista osatehokäytön kanssa.
Ammattilaiset avuksi käyttöaikoja suunniteltaessa
Yhteenvetona voi todeta, että ilmanvaihdon käyttötapa tulee määritellä tapauskohtaisesti huomioiden tarkasti rakennuksen todelliset käyttöajat. Käyttöaikojen ja käyttöaikojen ulko-puolisen ilmanvaihdon toiminta on suositeltavaa selvittää ammattilaisen toimesta paine-eroseurannan avulla sekä käyttötavasta riippuen myös ilmamäärämittauksia ja tarvittaessa ilmanjaon savukokeita hyödyntäen.
Kirjoittaja Antti Alanko työskentelee Are Oy:ssä ilmanvaihdon asiantuntijana.
