Epäiletkö rahanpesua kiinteistökaupassa? Tässä vaaran merkit

Suuria määriä käteistä ja hämäräperäinen ostaja tai maksujärjestelyt – herää epäilys, että tässä ollaan rahanpesuaikeissa.

–Käteissuoritukset ovat edelleen mahdollisia ja ne ovat perinteisesti tunnettu riski, sanoo ylitarkastaja Anu Jaakkola keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksesta.

–Käsityksemme mukaan niitä käytetään jonkin verran kiinteistökaupoissa edelleen, Jaakkola kertoo.

Myös ulkomailta tuleva rahoitus epäselvistä lähteistä tai yksityishenkilöiltä sekä muuten epätavanomaiset maksusuoritukset ovat haasteena niin kiinteistönvälityksessä kuin kaikilla muilla toimialoilla.

Varojen alkuperän selvittämistä hankaloittaa etenkin, jos suorituksia tulee useista eri lähteistä ja maista. Lisähaasteen tuo virtuaalivaluutta. Jaakkola kertoo, ettei krp:n tietoon ole tullut tapauksia, joissa virtuaalivaluuttaa olisi käytetty suoraan maksuvälineenä kiinteistökaupassa.

–Virtuaalivaluutat voivat kuitenkin tulla esille esimerkiksi silloin, kun kiinteistönvälittäjä tai pankki selvittää varojen alkuperää ja kysymyksessä on virtuaalivaluutan arvon nousuun perustuva varallisuuden kertyminen varojen alkuperänä, Jaakkola sanoo.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon on tullut välittäjiltä muutamia kysymyksiä virtuaalivaluutoilla maksetuista kiinteistökaupoista. Ylitarkastaja Asta Mykkänen kertoo, että tällöin virastosta on kehotettu harkitsemaan rahanpesuilmoituksen tekemistä keskusrikospoliisille.

Oman lisänsä kaupantekoon on tuonut korona-aika. Jaakkolan mukaan kaikenlainen etäasiointi on varmasti lisääntynyt, mikä voi lisätä myös riskejä asiakastietojen keräämisessä ja asiakkaan tuntemisessa ja tunnistamisessa, kun asiakasta ei tavata fyysisesti kuten aikaisemmin.

Avilta lisää ohjeistusta tänä keväänä

Kiinteistöalan rahanpesuilmoituksia tulee Rahanpesun selvittelykeskukseen hyvin vähän, kun ottaa huomioon toimialan liiketaloudellisen volyymin ja toimijoiden määrän. Ilmoituksia tulee 10–20 kappaletta vuosittain, kun rahanpesuilmoitusten kokonaismäärä on tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia.

Vähäiseen ilmoitusmäärään saattaa vaikuttaa se, että alalla luotetaan vahvasti pankkien rooliin rahanpesun estämisessä. Myöskään ei aina tiedetä, millaisista tapauksista pitäisi ilmoittaa eikä tunneta rahanpesusääntelyyn liittyviä omia velvoitteita.

Kiinteistöalalla kuten myös useilla muilla toimialoilla rahanpesuilmoituksen tekemistä hidastaa sekin, että asiakassuhdetta pidetään niin vahvasti luottamuksellisena, ettei ilmoiteta epäilyttävistä liiketoimista.

Kun kaupanteossa on mukana kiinteistönvälittäjä, lakiasiaintoimisto tai muu oikeudellisia palveluita tarjoava taho, rahanpesulaki edellyttää näiltä kaikilta asiakkaan tunnistamista ja tuntemista sekä käytettävien varojen alkuperän selvittämistä.

–Mikäli esimerkiksi kiinteistönvälittäjä havaitsee tai tunnistaa toiminnassaan epäilyttävän asiakkaan tai liiketoimen, sen on keskeytettävä liiketoimi lisäselvityksiä varten tai kieltäydyttävä liiketoimesta, Jaakkola huomauttaa.

–Mikäli asiakkaan liiketoiminnalle ei löydy selvitystenkään jälkeen perusteltuja syitä, siitä on tehtävä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta rahanpesun selvittelykeskukselle.

Mykkänen korostaa, että ilmoitus pitäisi tehdä vaikkei epäilyksiä herättävässä tapauksessa asiakassuhdetta solmittaisi. Aluehallintovirastossa parhaillaan laaditaan ohjeistusta epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamiseen. Ohjeistus julkaistaan tänä keväänä.

Hälytyskellojen pitäisi soida, jos…

Kun tekee kiinteistökauppoja, kannattaa kiinnittää huomiota vaaran merkkeihin, jotka saattavat viestiä rahanpesuyrityksestä. Rahanpesun selvittelykeskuksen Rahanpesuindikaattorit -julkaisussa esitetään kiinteistöalaan liittyen seuraavaa:

  • Asiakas ostaa kiinteistön näkemättä sitä.
  • Asiakas pyrkii suorittamaan kauppahinnan joko kokonaan tai suuremmilta osin käteisellä.
  • Asiakas ostaa kiinteistön kolmannen osapuolen nimissä ilman liittymää heidän välillään.
  • Ensiasunnon ostaja on hankkimassa huomattavan arvokasta kohdetta ilman luoton tarvetta.
  • Kaupanteko tapahtuu kiireessä ja kiinteistöstä maksetaan jopa ylihintaa.
  • Kiinteistö myydään toistuvasti epätavallisella voittomarginaalilla, eikä selkeää syytä liiketoimille voida antaa.
  • Kiinteistö on huomattavan alihintainen.
  • Asiakas kieltäytyy antamasta toimijalle sitä tilinumeroa, jolle kauppahinta suoritetaan tai on suoritettu.
  • Asiakas käyttää eri nimiä kauppasopimuksessa, kaupassa ja maksussa.
  • Asiakas käyttää asiantuntijapalveluita apuna kaupan tekemisessä ja palkkio palveluista on kauppahintaan suhteutettuna erityisen suuri.
  • Asiakkaalla tai hänen läheisillään on rikostaustaa, maksuhäiriöitä tai liiketoimintakielto.
  • Rahoitus on peräisin tuntemattomista tai epätavallisista lähteistä.

Lisäksi rahanpesun selvittelykeskus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Kiinteistönvälitysalan keskusliitto ovat yhdessä luonnehtineet epäilyttäviä tapauksia seuraavasti:

  • Asiakas ei anna selonottovelvollisuuden täyttämiseksi pyydettyä selvitystä tai selvitykset ovat puutteellisia. Selvitys voi olla myös ilmoitusvelvollisen arvion mukaan epäluotettava, tiedot ovat ristiriitaisia tai asiakirjojen aitoutta epäillään.
  • Asiakkaan toiminta on ristiriitaista hänen tarpeisiinsa tai varallisuusasemaansa suhteutettuna. Toimille ei löydy järkevää liiketaloudellista, verotuksellista tai asiakkaan henkilökohtaisista olosuhteista johtuvaa syytä.
  • Liiketoimen peruste ja varojen alkuperä eivät ilmoitusvelvollisen hankkimien selvitysten perusteella ole riittävän selviä.

LISÄÄ AIHEESTA:

Kiinteistöalaan liittyvästä rahanpesusta Suomessa on varsin vähän tutkimustietoa. Tilannetta korjaa viime vuonna LUT-yliopistossa hyväksytty pro gradu -tutkielma:

Minna Nivalainen: Rahanpesun torjuminen kiinteistöalalla Suomessa (2020)

 

Kuvan lähde: Shutterstock.

Edellinen artikkeliTavoitteena pienempi hiilijalanjälki ja energiankulutus? Aloita vähähiilisestä suunnittelusta
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Vaasan uusi maamerkki Wasa Station voisi edetä rakennuslupavaiheeseen ennen kesää