Energiaremonttien tukimuodot

Energiatehokkuuden parantamisesta on tullut ammattimaisten kiinteistönomistajien ja -käyttäjien arkipäivää, eikä syyttä, sillä energiankäytön tehostamisella on paljon hyviä ja oikein toteutettuna vain vähän haittapuolia.

Energiaremontin hyödyt näkyvät nopeasti energiankäyttäjän pankkitilillä sekä suorana vähennyksenä toiminnan ympäristövaikutuksissa. Lisäksi hankkeet työllistävät paikallisesti toimivia suunnittelijoita, asennusyrityksiä sekä osin myös laitevalmistajia.

Kulutetun energian vähentämisen merkittävimmät haitat näkyvät lähinnä energiayhtiöiden tuloksessa. Ydinvoiman, tuulivoiman tai edes aurinkosähkön tuotannolla ei ole yhtä vähäisiä haittavaikutuksia ympäristöön, kuin energiatehokkuuden parantamisella. Tämä on todennäköisesti osasyynä siihen, että energiaremonttien toteutusta pyritään edistämään myös valtion ja EU:n toimesta erilaisten tukien avulla.

Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset ovat voineet jo pitkään saada energiaremonteille noin 20 prosenttia energiatukea. Tätä tukea ei kuitenkaan voida myöntää esimerkiksi valaistushankkeisiin, kaukolämmöstä irtautumiseen tai vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin siirtymiseen.

Business Finlandin mukaan vuonna 2020 energiatukea myönnettiin noin 30 miljoonaa euroa, joista noin 70 prosenttia meni energiatehokkuusinvestointeihin. Hankkeiden kokonaisinvestoinnit ovat siis yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Business Finlandin myöntämää energiatukea ei voida myöntää taloyhtiöille tai pientalojen omistajille. Näitä asuinrakennusten energiaremontteja tuetaan ARA:n kautta energia-avustuksella, johon on varattu lähivuosille noin 40 miljoonaa euroa vuosittain. Energia-avustuksen tukiprosentti vaihtelee toimenpidekohtaisesti 10-25 prosentin välillä.

ARA:n tuessa erikoisuutena on se, että kriteerit eivät perustu todellisen energiankäytön tehostumiseen, vaan E-luvun paranemiseen, jossa verrataan muutosten jälkeistä tilannetta alkuperäiseen, rakennusvuoden E-lukuun.

Laskentaperiaatteen myötä avustusta voidaan myöntää myös kaukolämmön korvaamiseen lämpöpumpuilla, erityisesti sellaisissa rakennuksissa, joissa on alun perin ollut öljyä tai muuta fossiilista polttoainetta käyttävä lämmönlähde. Jos oletetaan, että avustusta on saatu keskimäärin 20 prosenttia investoinnista, on energia-avustuksen piirissä olevien hankkeiden kokonaissumma vuosittain noin 200 miljoonaa euroa.

Tulevassa elpymispaketissa EU-avustusta on suunniteltu jaettavaksi 70 miljoonaa öljylämmityksestä luopumiseen. Rakennusten energiatehokkuus ja puurakentaminen on esityksen mukaan saamassa 40 miljoonaa, ja lisäksi teollisuuden energiatehokkuus ja prosessien sähköistäminen on saamassa 60 miljoonaa.

Toteutuessaan näillä tukimuodoilla tulee todennäköisesti olemaan merkittävä lisäpiristys energiatehokkuuden kokonaismarkkinaan. Toivoa sopii, että avustusten kriteerit ohjaavat aitoihin päästövähennyksiin ja fiksuihin toimenpiteisiin.

 

Kirjoittaja Antti Mäki on EcoReal Oy:n teknologiajohtaja.

 

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeliIlmarisen pitkäaikainen kehityshanke Keilaniemessä nytkähtämässä eteenpäin – toimistoa ja asuinalaa yhteensä 76 000 kerrosneliötä
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Oulun yliopiston Raksilaan haikailema keskustakampus huolettaa monia, kriittisimmin hankkeeseen suhtautuu Technopolis