Suomessa on kärvistelty rajusti kohonneen sähkönhinnan kanssa. Entistä korkeammat hintahuiput ovat täällä jäädäkseen, joten energiaviisas kiinteistönomistaja siirtää katseen jo tulevaisuuteen.
Ensiapukeinoina pörssisähkön hinnannousuihin on mm. tehtaissa siirrytty tekemään pelkkää yövuoroa ja kaupoissa sammutettu virvoitusjuomaosaston kylmäkaapit. Syytä on jopa varautua sähkökatkoihin, kun tuotantokapasiteettimme ei riitä vastaamaan hetkellisiin kysyntäpiikkeihin – varsinkin kun Olkiluoto 3:n käynnistäminen näyttäisi vielä myöhästyvän. Nyt kannattaakin kiinnittää huomio toimenpiteisiin, joilla voi lieventää hinnannousun vaikutuksia myös tulevaisuudessa.
Hintahuiput nimittäin ovat täällä jäädäkseen.
Suomessa käytettiin viime vuonna n. 87 terawattituntia sähköä. Fingridin laatimien skenaarioiden mukaan kulutus tulee hieman kasvamaan 120–145 terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä. Uusia tuulivoimaloita rakennetaan hurjaa vauhtia. Vuonna 2030 niiden vuotuisen kokonaistuoton ennustetaan olevan n. 30 terawattituntia. Tuulivoimalla voidaan kattaa n. kolmasosa nykykulutuksesta ja kasvava kulutus jopa kokonaan.
Mitä tämä kiinteistönomistajalle käytännössä tarkoittaa? Kun tuulee, sähkö on lähes ilmaista. Näin tulee olemaan n. kolmasosan ajasta. Kun ei tuule eikä aurinko paista, sähkö on hirmuisen kallista. Skenaarioiden mukaan hinta on huipussaan – jopa viime viikkojen tasojen yläpuolella – noin 15 % ajasta.
Akku- ja vetyteknologioista puhutaan paljon, mutta ne eivät vaikuta kehittyvän riittävän nopeasti. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan varavoiman ylläpitäminen ja rakentaminen on kallista. Energianhinnan vaihtelu tulee siis pysyvästi kasvamaan, kun kasvatamme päästöttömien sähköntuotantomuotojen osuutta energiantuotannon kokonaiskakusta.
Energianhinnan vaihtelun ei kuitenkaan tarvitse näkyä kiinteistönomistajan lämmitys- ja sähkölaskuissa. Investoimalla monienergiaoptimoituihin ja reaaliaikaisesti resursseja jakaviin kiinteistöihin karsimme sekä päästöjä että kuluja. Kun käytämme resursseja viisaammin, meidän ei tarvitse kurjistaa olosuhteita tai siirtyä pysyviin yövuoroihin.
Millainen on energiaviisas, monienergiaoptimoitu kiinteistö?
Monienergiaoptimoidussa kiinteistössä energialähde valitaan reaaliaikaisesti energian sen hetkisen hinnan ja saatavuuden mukaan.
Otetaanpa esimerkki. Kun sähkönhinta on matala, kiinteistöä lämmitetään ja jäähdytetään lämpöpumpuilla. Ylimääräinen lämpö myydään kaukolämpöverkkoon, jolloin myyntituotot hyvittävät hetkellisesti kohonneen sähkönkulutuksen. Niinä tunteina, kun sähkö on kallista, turvaudutaan kaukolämpöön ja ajetaan paljon sähköä kuluttavaa tekniikkaa pienemmällä teholla.
Kiinteistönhallintajärjestelmä tekee reaaliaikaiset valinnat automaattisesti, joten henkilöresurssien tarve ei kasva. Valinnat tehdään esimerkiksi sähkön spot-hinnan ja kaukolämpöyhtiön lämmönhinnan perusteella.
Energiaviisaat kiinteistöt ja sähkö-/lämpöverkot muodostavat verkoston, jossa resursseja voidaan jakaa jouhevasti niitä eniten tarvitsevalle. Verkostoa voidaan kutsua myös älykaupungiksi. Näin pidetään huolta siitä, että koko Suomi Oy:n hiilidioksidipäästöt pysyvät kurissa ja kohtuuhintaista energiaa riittää kaikille. Meidän ei tarvitse ottaa hiililainaa tulevilta sukupolvilta.
Verkosto ei tietenkään synny ilman yhteistyötä. Mukaan tarvitaan niin kiinteistönomistajia kuin kaukolämpöyhtiötäkin, kuten Osuuskauppa Arinan ja Oulun Energian esimerkistä huomataan.
Miten selvitä tämän talven energialaskuista?
Pörssisähkö tulee tänä talvena olemaan kallista, joten energiansäästö näkyy laskujen loppusummassa tuntuvasti. Olemmekin keränneet listan konkreettisia toimenpiteitä ja nopeita investointeja, joilla energiakulutus saadaan kuriin.
Näillä vinkeillä pärjäät paremmin tämän talven yli. Askelista kohti energiaviisautta keskustelen mielelläni myös henkilökohtaisesti.
Kirjoittaja Antti Hänninen toimii Caverion Suomi Oy:ssä energia- ja jäähdytyskonsepteista vastaavana johtajana.
antti.hanninen@caverion.com
+358 44 043 3748
