Aurinkoenergian kehitys on ylittänyt kaikki odotukset. Paneelien hinnat ovat pudonneet, hyötysuhde on parantunut ja tekniikka toimii luotettavasti. Aurinkosähkö on kannattava investointi myös Suomen olosuhteissa. Sijoitus paneeleihin on kannattavuudeltaan samalla tasolla kiinteistösijoitusten kanssa, ja aurinkosähkö tarjoaa myös suojaa sähkön kokonaishinnan nousua vastaan. Tuotto on sitä parempi, mitä suuremman osan aurinkosähköstä kiinteistö pystyy itse käyttämään.
Jos omalla katolla tai tontilla tuotettu aurinkosähkö käytetään täysin paikan päällä, sitä ei tarvitse myydä niin sanotusti pilkkahintaan siirtoverkon omistajalle. Silloin aurinkosähköjärjestelmä saattaa tarjota omistajalleen 5–7 prosentin vuosituoton.
Mikä on kenellekin kannattavaa ja mikä ei, riippuu katsojan näkökulmasta ja vaihtoehtoisista tuotoista. Viisi prosenttia on hyvä tuotto taloyhtiölle tai kotitaloudelle, mutta harvoin riittävä ammattimaisille kiinteistönomistajille, teollisuudesta puhumattakaan. Aurinkosähköä ei kannata hankkia enää pelkästään PR-tarkoituksiin, koska asian uutisarvo on heikentynyt järjestelmien yleistymisen myötä.
Trackingista aurinkojäähdytykseen
Aurinkosähkön kannattavuutta voidaan kuitenkin parantaa selvästi älykkäiden ja innovatiivisten ratkaisujen avulla.
Ensimmäiset tracking-järjestelmät ovat tulossa Suomeen, ja niistä saadaan 30-40 prosenttia suurempi tuotanto kuin kiinteisiin telineisiin asennetuista paneeleista. Nimi kertoo hyvin, mistä on kysymys: tracking-järjestelmä kääntää paneeleita niin, että ne ovat optimaalisessa kulmassa auringoon kiertoon nähden.
Toinen hyvä vaihtoehto on aurinkosähkötuotannon integrointi talon muihin teknisiin järjestelmiin, erityisesti jäähdytykseen. LeaseGreen tarjoaa asiakkaillensa mm. niin sanottua aurinkojäähdytysratkaisua, joka tuottaa jäähdytysvettä aurinkosähköpaneelien ja ilmavesilämpöpumppujen yhteistuotantona. Aurinkosähkön tuotanto on suurimmillaan juuri silloin, kun jäähdytystä tarvitaan eniten.
Aurinkojäähdytyksen realistinen tuotto-odotus: 9-12 prosenttia. Tämä on jo houkutteleva taso monille kiinteistöjen omistajille. Useimmat niistä yltävät kuitenkin vielä parempaan, jos haluavat. Tyypillisten energiatehokkuusinvestointien kuten lämmönjaon ohjauksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen modernisoinnin tuotot nousevat 1960-1980-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä 10-30 prosenttiin.
Aurinkoenergiainvestointeja on vaikea suositella, jos energiatehokkuustyöt on jätetty tekemättä.
Älä halpuuta asennusta
Aurinkosähkön kannattavuuslaskelmien prosentit heikkenevät varsin vaatimattomalle tasolle, jos kiinteistön tarve ja oma kulutus jää kuumien kesäpäivien aikana vähäiseksi. Siinä tapauksessa voi tietysti iloita siitä, että tulee tarjonneeksi päästötöntä energiaa edullisesti pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttöön.
Omistajan tuotto saattaa heikentyä myös silloin, jos asennus epäonnistuu. Uusien painavien laitteiden asentaminen toimistokiinteistöjen huovalla päällystetylle tasakatolle vaatii ymmärrystä ja huolellisuutta sekä suunnittelijoilta että asentajilta. Sen minkä sähkössä säästää, saattaa menettää moninkertaisesti katon korjaukseen.
Halvin asennus on harvoin halvin niin sanotuissa loppupeleissä – kun investoinnin elinkaarikustannukset lasketaan. Mistään rakettitieteestä ei kuitenkaan ole kysymys, kun aurinkosähkön telineistä puhutaan. Aurinkoenergiasta on tullut valtavirtaa, ja siihen voi investoida varsin turvallisin mielin, kunhan malttaa tyytyä matalaan mutta tasaiseen tuottoon.
Kijoittaja Tomi Mäkipelto on LeaseGreen Group Oy:n toimitusjohtaja.
