Kiinteistöjen yhdistäminen verkkoon ei ole enää pelkkää tieteiskirjallisuutta. Asuntojen ja toimitilojen etähallinnasta on tullut luonnollinen osa nykypäivää, ja jopa yksittäisten huoneiden sisäilmaston mittaaminen on mahdollista. Digitaalisten ratkaisujen ansiosta sisäolosuhteet saadaan pysymään tasaisina ja kustannustehokkaina.
Talotekniikka mutkistuu kaiken aikaa
Kiinteistöjen ylläpitoon osallistuu useita tahoja: isännöitsijät, managerit, kiinteistöhuolto, urakoitsijat, erikoisliikkeet ja niin edespäin. Ylläpidon organisaatio vaihtuu nykyisin kiinteistöissä usein, henkilöstö vielä useammin.
Samaan aikaan talotekniikka monimutkaistuu kaiken aikaa, ja esimerkiksi energiatehokkuuden tiukentuvat vaatimukset ovat tuoneet kiinteistöihin yhä mutkikkaampaa tekniikkaa. Mutta kuka vastaa talotekniikan kokonaisuuden toimivuudesta?
Kun ennen poistettiin pala ikkunatiivistettä ilmanvaihdon varmistamiseksi, nykyään tuloilma tulee sisälle koneellisesti, suodatettuna, lämmitettynä ja jäähdytettynä. Tavoitteena lämmityksen säätämisessä on pitää huoneen lämpötila sopivissa arvoissa niin kesähelteillä kuin talvipakkasilla.
Ihmisen kokemaan lämpötilaan vaikuttaa merkittävästi myös ilmanvaihdon tehokkuus: liian suuret ilmamäärät tai väärin säädetty patterilämmitys koetaan helposti epämukavana ”vetona”.
Toteutuneet olosuhteet riippuvat siis useasta tekijästä. Tasapaino eri järjestelmien välillä takaa tasaiset sisäolosuhteet ulkoilmassa tapahtuvista muutoksista huolimatta.
Digitalisaatio tulee myös rakennuksiin
Nykyään puhutaan paljon esineiden internetistä, eli IOT:stä (Internet of Things). Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, että rakennuksesta ja sen olosuhteista saadaan runsaasti mitattua dataa erilaisten antureiden avulla.
Mittausdataa hyödynnetään lämmityksen ja ilmanvaihdon säädössä niin sanottujen algoritmien avulla, ja näin olosuhteet saadaan lähemmäksi tavoitteita. Parhaimmillaan energialaskusta voidaan nipistää entistäkin enemmän – sisätilojen olosuhteista tinkimättä.
On siis teknisesti mahdollista seurata kiinteistön tilojen käyttöä reaaliaikaisesti ja säätää olosuhteita käytön mukaan. Näin varmistetaan jatkuva terveellinen ja turvallinen sisäilmasto.
Huoneistokohtaiset, saati huonekohtaiset, mittaukset ovat toistaiseksi vielä harvinaisia, mutta teknisesti täysin toteutettavissa ilman suuria kustannuksia. Ne myös yleistyvät vauhdilla: Olosuhdemittarit maksavat itsensä nopeasti takaisin energiansäästönä ja parempana sisäilmastona.
Myös ylläpidon työ helpottuu huoneistokohtaisien mittausten myötä, ja esimerkiksi käyttäjän tekemän vikailmoituksen jälkeen voidaan järjestelmästä todeta tilanteen kiireellisyys ja välttää turhat huoltokäynnit. Etenkin päivystysaikana tällä saavutetaan merkittävä säästö kustannuksissa. Olosuhteista saadaan myös automaattisesti hälytys, parhaimmillaan jo ennen kuin tilan käyttäjä itse huomaa poikkeamaa.
Automatisoitukin talotekniikka tarvitsee osaavan käyttäjän. Useat erilliset järjestelmät toimivat parhaiten, kun ne integroidaan yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Käyttäjältä vaaditaankin ammattitaitoa, jolla hahmottaa järjestelmäkokonaisuus.
Kuka sinun taloyhtiössäsi tai työpaikallasi vastaa kiinteistötekniikan kokonaisuudesta?
Me Talokeskuksella selvitämme mielellämme talosi nykytilanteen ja määrittelemme etähallintapalvelun sisällön. Etähallintapalvelu seuraa taloteknisiä prosesseja jatkuvasti ja reagoi nopeasti poikkeamiin. Huolehdimme talotekniikan oikeasta ja järkevästä käytöstä, jotta sisäolosuhteet pysyvät sellaisina, kuin haluatte.
Etähallintapalvelu on kiinteistön omistajan pysyvä tekninen asiantuntijakumppani, joka työskentelee yhteistyössä isännöinnin ja huollon kanssa hyödyntäen meidän kiinteistötietojärjestelmäämme toiminnanohjaukseen. Toimimme teknisenä asiantuntijana ja taloteknisten järjestelmien pääkäyttäjänä.
Kirjoittaja Jesse Nieminen toimii Talokeskus Yhtiöt Oy:ssä Etähallinta- ja olosuhdepalveluiden tiimipäällikkönä.
Kuvan lähde: iStockphoto.
