Tällä hetkellä maailmassa yli miljoona ihmistä työskentelee coworking-työtiloissa. Toimistotyön muutos alkoi vuonna 2005 ensimmäisestä coworking-tilasta San Franciscosta. Vuonna 2010 määrä oli 22 000 henkilöä. Deskmagin 2017 vuoden kansainvälisestä coworking -kyselystä selviää yhteisöllisen työtilojen käyttäjien määrän kasvun jatkuvan.
Odotukset markkinan kasvusta tuntuu myös sijoittajien mukaan olevan merkittävää, kun japanilainen SoftBank sijoitti vuoden alussa maailman suurimpaan coworking-yritykseen WeWork:iin 300 miljoonaa dollaria lähes 20 miljardin valuaatiolla. Elokuussa SoftBank investoi WeWork:iin 4,4 miljardia dollaria lisää. Myös Suomen toimitilamarkkinoilla on huomattu maailman uudet tuulet.
Coworking -työtilan pohjana toimii monitilatoimisto. Monitilatoimisto koostuu erilaisista työpiste-, kohtaamis- ja vetäytymistiloista sekä -alueista. Monitilatoimiston suurimmat hyödyt ovat yhteisöllisyyden sekä työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen. Monitilatoimiston houkuttelevuutta yrityksen näkökulmasta lisää tilatehokkuus, jossa voidaan päästä huonetoimistoon verrattuna alle puoleen. Kun yritys tehostaa toimiston tilatehokkuutta, mahdollistaa se joko kiinteiden kulujen pienentämistä ja/tai muuttoa halutummalle alueelle ja näin myös parantaa yrityksen houkuttelevuutta.
Yhteisölliset työtilat eli coworking-työympäristöt eroavat perinteisistä toimistovaihtoehdoista sillä, että niissä toimii tyypillisesti useita yrityksiä samassa tilassa. Coworkingilla tarkoitetaan eri yrityksistä tulevien työntekijöiden kohtaamista ja yhdessä tekemistä ja ideointia. Tilaa ylläpitää ja isännöi operaattori kiinteistön omistajan ja käyttäjän välillä. Operaattori solmii kiinteistön omistajan kanssa pitkän vuokrasopimuksen ja tarjoaa omille jäsenilleen erilaisia kuukausimaksullisia sopimuksia. Coworking-toimistossa tilan operaattorilla on iso rooli palvelukonseptin kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Monissa coworking-tiloissa jäsenyyteen kuuluu myös muita etuja, kuten internetyhteys, kalusteet, virvoitusjuomat tai tapahtumat, mitä tavanomaiset toimistotilat tai toimistohotellit eivät välttämättä tarjoa.
Muutosvoimat
Toimistotyön muutosta selittää työnteon muutos, jossa globalisaatiolla ja digitalisaatiolla on suuri vaikutus. Tieto- ja viestintävälineiden kehityksen ansiosta toimistotyö ei ole samalla tavalla sidottu tiettyyn paikkaan kuin aiemmin. Nykyään myös työntekijät näkevät työskentely-ympäristön enenevässä määrin työsuhde-etuna, mikä voi olla merkittävä asia kun kilpaillaan parhaimmista osaajista. Muutokseen on myös vaikuttanut pk-yritysten määrän runsas kasvu, ja ne työllistävätkin yli 60 % Suomen yrityssektorin työntekijöistä.
Suurena muutoksen syynä pidetään myös työssäkäyvien sukupolvien vaihtumista. Milleniaaleja on työelämässä maailmanlaajuisesti enemmän kuin suuria ikäpolvia. Vuonna 2030 maailman työtätekevistä milleniaaleja on jopa 75 %. Tämä työssäkäyvien ryhmä arvostaa joustavia työaikoja, mutta aktiivista työskentelyä. He vaativat viimeistä teknologiaa käytettäväksi ja odottavat työnantajilta ja toimistoilta motivoivaa ja luovaa työympäristöä. Onkin syytä odottaa, että uuden sukupolven vaikutus uudenlaisen tilan tarpeeseen on merkittävä.
Maailmalla suuryritykset ovat myös kiinnostuneet coworking-työympäristöistä, ja monet suuryritykset, kuten Bank of America ja Microsoft ovatkin muuttaneet toimistojaan operaattorien tarjoamiin tiloihin. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa pitkien vuokrasopimuksien sopimista pidetään riskinä. Erilaisia työryhmiä varten halutaan varata tilat mahdollisesti vain projektin keston ajaksi, jolloin operaattorien tarjoamat joustavat tilat ovat erinomainen vaihtoehto.
Suomessa coworking-operaattorien toiminta on vielä aika pirstaloitunutta, ja muutenkin coworking-työtilojen markkina on hyvin nuorta. On kuitenkin odotettavaa, että myös Suomessa ja varsinkin isoimmissa kaupungeissa yhteisöllisiä tiloja tullaan näkemään yhä enemmän. Monet suuret yritykset ovat jo muuttaneet tai muuttamassa tilojaan monitilatoimistoiksi. Usein helpoin vaihtoehto voi olla muutoksen tekeminen muuton yhteydessä, jolloin voidaan helposti vaikuttaa vuokrattavaan tilaan ja toimiston sijaintiin.
Kirjoittaja Olli Viita työskentelee Lemminkäisellä projekti-insinöörinä.
