Ansaitset parempaa suunnittelua

Suunnittelulla on suora yhteys siihen, miten rakennushanke onnistuu.

Käyn työssäni myyntijohtajana viikoittain keskusteluita siitä, miten suunnittelua kannattaa hankkia ja miksi. Kysymys on oleellinen, sillä suunnittelun kriittisyys rakennushankkeen onnistumiselle on hyvin tiedossa – vanhan totuuden mukaan suunnittelu muodostaa viisi prosenttia hankkeen kustannuksista, mutta määrittää niistä jopa 80 prosenttia

Mikä onnistujia yhdistää?

Olemme suunnitelleet tuhansia rakennuksia 30-vuotisen historiamme aikana. Kokemuksemme osoittaa, että tavalla hankkia suunnittelua on suora yhteys siihen, miten hanke onnistuu. Onnistuneimmissa hankkeissa tämä konkretisoituu kahteen asiaan:

  1. Suunnittelu on nähty hankintastrategiassa strategisesti merkittävänä hankintana. Suunnittelutoimistoon on suhtauduttu kumppanina, ei pelkkänä resurssina.
  2. Suunnittelusopimus on ohjannut suunnittelijan käyttämään aikaa parhaiden ratkaisujen laadukkaaseen suunnitteluun nopean kopioinnin sijaan.

Kohdat 1 ja 2 ovat toisilleen ehdollisia. Ilman toista ei ole toista. Kurkataan kuitenkin tarkemmin kohtaa 2, eli sitä miten tyypillisimmät suunnittelusopimusmallit vaikuttavat hankkeen onnistumismahdollisuuksiin.

Suunnittelusopimus ohjaa suunnittelijaa

Sopimusmallia valitessa tehdään pohjimmiltaan valintaa siitä, mitä suunnittelija tulee tekemään. Erot erilaisten suunnittelusopimusten välillä ovat karkeasti seuraavat:

1.Tuntihintainen kumppanuussopimus. Työ tehdään tuntiveloituksella, joka antaa suunnittelijalle mandaatin miettiä parhaat ratkaisut. Yhteistyön tulosta mitataan työn laadulla ja suunnitelman kyvyllä tuottaa arvoa. Asiakas hyötyy kolmella tavalla: suunnitelma on laadukas, hinta ei sisällä riskilisiä ja palveluntarjoajalla on vahva intressi sopeuttaa toimintaansa juuri kyseisen asiakkaan tarpeisiin.

2.Yhdistelmäsopimus, jossa on tunti- ja kiinteähintainen osa. Tässä mallissa suunnittelun tärkein vaihe, eli kehitys- ja ratkaisuvaihe, tehdään tuntityönä ja suunnitelmat viimeistelevä toteutusvaihe kiinteähintaisena projektina. Sopimus ohjaa suunnittelijaa käyttämään aikaa juuri siihen, mistä arvo syntyy, eli miettimään asiakkaan kannalta parhaita ratkaisuja. Bonuksena toteutusvaiheen työ voidaan hinnoitella ilman riskilisiä, koska sekä asiakas että suunnittelija tietävät sen sisällön yksityiskohtineen. Monesti kehitys- ja ratkaisuvaihe jatkuu pitkään rakennuslupavaiheen jälkeen, eli tämän tyyppisessä sopimuksessa kannattaa olla tarkkana siinä, mistä kohtaa aloittaa kiinteähintaisen työn.

3.Allianssisopimus. Erinomainen, koko alan käytäntöjä ravisteleva toimintamalli, jossa jokainen osapuoli tekee töitä yhteisen tavoitteen eteen ja hyötyy, kun niihin päästään. Mallin haasteena on kuitenkin sen monimutkaisuus. Allianssin osapuolten on oltava sopimuksen teossa tarkkana, ettei ansaintalogiikka ohjaa aivan väärään suuntaan. Paljon resursseja vaativana toimintamallina se on parhaimmillaan isoissa hankkeissa.

4.Kiinteä, kilpailutukseen perustuva sopimus. Tämä sopimusmalli on toimiva esimerkiksi silloin, kun suunnittelijan tehtävä on tuottaa pakolliset dokumentit viranomaisvaatimuksiin. Suunnittelijan tulos tulee siitä, että työtä tehdään mahdollisimman vähän. Jos suunnittelu tilataan kerta toisensa perään hintakilpailutuksen perusteella, suunnittelijalla ei ole jatkuvuudenkaan nimissä intressejä tehdä työtään hyvin. Mallin hyödyt asiakkaalle typistyvätkin siihen, että suunnitelma täyttää tekniset vaatimukset. Sillä voidaan onnistua yksittäisissä hankkeissa, mutta jatkuvana toimintamallina se ei ole kestävä.

Onnistunut rakennushanke syntyy luottamuksellisesta yhteistyöstä. Jos mietit suunnittelun hankintaa, autan mielelläni sinua löytämään sopivan sopimusmallin juuri sinun hankkeeseesi!

Kirjoittaja Kosti Koski työskentelee myyntijohtajana Optiplan Oy:ssä.