A-Insinöörit, yhteiskunnallisten kiinteistöjen omistaja Samhällsbyggnadsbolaget i Norden (SBB) ja Rakennustieto pilotoivat parhaillaan yhdessä rakennusten käytönaikaisen RTS-ympäristöluokituksen arviointikriteerejä.
Yhteisessä pilottihankkeessa on mukana viisi yhteiskunnallista kiinteistöä, muun muassa hoivakoteja, koulu, lastenkoti sekä virastorakennus. Viimeinen auditointi käynnistyi heti alkuvuodesta.
Kiinteistöt olivat myös tarkoituksellisesti eri-ikäisiä, ja ne sijaitsevat ympäri Suomea.
– Lähdimme hankkimaan pienemmille yhteiskunnallisille kiinteistöille sopivaa ympäristöluokitusta, ja päädyimme Rakennustiedon RTS-ympäristöluokitukseen, kertoo SBB:n kehitysjohtaja Marko Määttä pilottihankkeen taustoista.
SBB on iso yhteiskuntakiinteistöjen omistaja Ruotsissa, ja Suomessakin sillä on 200 kiinteistöä yli 90 paikkakunnalla.
– Ruotsissa pienempienkin kiinteistöjen sertifiointi on jo arkipäivää. Saimmekin sieltä selvän signaalin, että meidän kannattaisi hankkia Suomesta jokin hyvä ja käyttökelpoinen työkalu, joka sopisi nimenomaan pienemmille paikkakunnille ja kiinteistöille, jatkaa Määttä.
Lisää vertailumahdollisuuksia
Rakennusten käyttövaiheeseen liittyvä kansallinen RTS-ympäristöluokitus kannustaa nimenomaan energiatehokkuuden, esteettömyyden ja turvallisuuden parantamiseen sekä hiilijalanjäljen pienentämiseen rakennuksissa. Myös kosteudenhallinta korostuu ympäristöluokituksessa.
Ympäristövastuullisella toiminnalla pyritään myös säästöihin sekä kiinteistön arvon parantamiseen.
– Olemme parasta aikaa uusimassa kansallista RTS-ympäristöluokitusta siten, että se palvelisi paremmin jo luokiteltuja kohteita niiden käyttövaiheen johtamisessa sekä mahdollistaisi aiemmin luokittelemattomien rakennusten luokittelun, toteaa RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustiedosta.
RTS-ympäristöluokituksesta halutaan kehittää työkalu, jonka suorituskykyä pystyttäisiin arvioimaan yhteismitallisella asteikolla. Teknisiä arvoja ja määräyksiä halutaan siis vertailtaan muotoon.
Ympäristöluokituksen kehitystyö on päätetty tehdä yhdessä kiinteistöalan toimijoiden kanssa. Tähän myös SBB:n ja A-Insinöörien kanssa tehtävä yhteistyö perustuu.
Vuorovaikutustaitojakin kehitetään
Jaarton mukaan pilottien tarkoituksena on myös kehittää vuorovaikutustaitoja omistajien, kiinteistömanagerien ja vuokralaisten välille.
– Uuteen käyttövaiheen RTS-ympäristöluokitukseen halutaan luoda malli, jonka avulla luokituksesta ja sen tuloksista viestiään myös kiinteistömanagereille ja rakennusten käyttäjille, Jaarto sanoo.
RTS-ympäristöluokitus ei kilpaile suoraan suurten kansainvälisten luokitusjärjestelmien, kuten LEED:in tai BREEAM:in kanssa.
– RTS-ympäristöluokitus sopii hyvin suomalaisten kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille, sillä luokituksessa on mukana paljon kansallisia käytäntöjä. Kansanväliset luokitusjärjestelmä soveltuvat kansainvälisille kiinteistösijoittajille, joiden kiinteistösalkun hallinta on helpompaa, kun käytetään yhtä luokitusasteikkoa, Jaarto lisää.
Myös vuokrasopimusmallit nousivat esiin
– Keräsimme SBB:n omistamien kiinteistöjen auditoinneissa tietoa siitä, miten rakennusten käyttövaiheen RTS-ympäristöluokitus sopii erilaisiin kiinteistöihin ja mitä omistajan, kiinteistömanagerien ja käyttäjien kannattaisi ottaa huomioon. Saatua dataa voidaan siis myös käyttää RTS-ympäristöluokituksen kehittämisessä laajemmin, toteaa pilottiprojektin auditoinneista vastannut A-Insinöörien elinkaariasiantuntija Katarina Varteva.
RTS-ympäristöluokitusta kommentoitiin pilotoitavissa kiinteistöissä ahkerasti.
– Saimme paljon erilaisia ajatuksia ja muutosehdotuksia. Sekin on hyvä, että vuokralaisille jäi käsitys siitä, että SBB priorisoi ympäristönäkökulmaa, Varteva lisää.
Rakennustiedon Petri Jaarton mukaan SBB-A-Insinöörit-yhteistyö on tuonut esiin hyvin näkökulmia siitä, mitä asiat ovat todella tärkeitä kiinteistöjen omistajille ja vuokralaisille.
– Myös erilaiset tilojen vuokraamisen sopimusmallit ovat nousseet esille silloin, kun puhutaan esimerkiksi tilojen käyttäjien vastuusta, Jaarto kertoo.
Ympäristötähtiä jaettiin
Käytännössä kaikki SBB:n auditoidut kiinteistöt saivat omat ympäristöpisteet, tai oikeastaan ympäristötähdet, asteikolla 1–5.
– Pari kiinteistöä sai nelosen ja loput kolmosen. Parhaimpiin pisteisiin ylsivät hoivakodit, joissa rakennuksen käyttö oli maksimoitu ja rakennukseen liittyvät sosiaaliset kriteerit jo valmiiksi mietitty, toteaa Varteva.
Yhteinen piirre hyvän tähtiluokituksen saaneille kiinteistöille oli myös se, että niissä käytettiin keskitettyä energiankulutukseen liittyvää taloteknistä järjestelmää, joka keräsi energiadatan samaan paikkaan. Selkeä historiatiedon saanti auttaa muun muassa vuosikorjausten suunnittelussa. Myös kiinteistöjen tekninen managerointi hyötyy keskitetystä järjestelmästä.
Jätteiden kierrätys oli vain osittain hoidettu hyvin.
– Jossain tapauksissa jätteitä koskeva tietoisuus oli kyllä hyvä, mutta kaikissa kunnissa ei toistaiseksi käsitellä kaikkia jätelajeja, jatkaa Katarina Varteva A-Insinööreistä.
Rakennuksiin tutustuttiin myös paikan päällä
Vaikka pilotissa olevista kiinteistöistä saatiin paljon valmista dataa, niissä myös käytiin henkilökohtaisesti. Myös kiinteistömanagerit haastateltiin ennen pilottien käynnistämistä.
– Olennaista oli kuitenkin päästä puhumaan saman pöydän ääreen erityisesti rakennusten käyttäjien kanssa. Silloin asiat konkretisoituvat, toteaa Varteva.
– Saattoi käydä niinkin, että kiinteistö, joka näytti olevan ulospäin hyvässä kunnossa, ei ollut sitä kuitenkaan toiminnan kannalta. Yleisesti ottaen ympäristöasioihin liittyvä tahtotila on kiinteistöjen käyttäjillä hyvä, jatkaa Marko Määttä SBB:stä.
SBB:n tavoitteena on, että sen kiinteistöportfolio olisi ympäristöpositiivinen vuoteen 2030 mennessä.
– Käytännössä pyrimme vuosittain viiden prosentin säästötavoitteeseen energiankulutuksessa ja hiilidioksidipäästöissä. Se tarkoittaa, että joudumme tekemään kiinteistöissä jatkossa monenlaisia parannuksia, Määttä sanoo.
Määttä kertoo, että SBB aloitti noin vuosi sitten energiaan liittyvän tarkemman tiedon keräämisen ja tutkimisen kiinteistöportfoliossaan.
– Kun tietoa on tarpeeksi, voimme puuttua asioihin nopeastikin, Määttä toteaa.
